Muistot

Jahn Otto Johansen 1934–2018

Journalisti

Norjalainen lehtimies Jahn Otto Johansen kuoli 1. tammikuuta 2018 Oslossa. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Norjan Porsgrunnissa 3. toukokuuta 1934.

Johansen on vanhimman suomalaisen diplomaatti- ja journalistipolven tuntema lehtimies. Kylmän sodan hyytävilläkin kausilla hän etsi mahdollisuuksia edistää valtablokkien välistä keskustelua.

Hän oli pohjoismaisen ja eurooppalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun merkittäviä toimija. Tässä suhteessa hän erottui Norjassa käydyssä keskustelussa, jonka sävyjä hallitsi jyrkkä mustavalkoisuus.

Johansen oli päivätyönsä ohella harvinaisen tuottoisa kirjailija ja poleemikko. Hänen nimiinsä on kirjattu yli kuusikymmentä kirjaa, dokumenttia ja ajankohtaista pamflettia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Johansen oli tunnettu henkilö Norjassa osin siksi, että hän astui julkisuuden näyttämölle television pioneeriaikana. Hän sai Norjan yleisra­dioyhtiön NRK:n ulkomaantoimittajana runsaasti lähetysaikaa. Hänen työskentelynsä Washingtonissa, Moskovassa ja Berliinissä antoi hänelle erinomaiset edellytykset hahmottaa maailmanpolitiikan kehitystä.

Johansen edisti merkittävästi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ymmärtämistä. Hän sai taitavien suomalaisten pressidiplomaattien ansiosta mahdollisuuden keskusteluihin presidentti Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston kanssa. Välttämällä suoria sitaatteja tämäntapaisista keskusteluista Johansen sai sekä viestinsä perille että säilytti luottamuksensa.

Tuskin ketään toista norjalaista journalistia on palkittu niin korkealla suomalaisella kunniamerkillä kuin Suomen Leijonan komentajamerkillä. Sotkeuduttuaan polemiikkiin presidentti Koiviston kanssa sananvaihto päättyi siihen, että Johansen dekoroitiin.

Kirjassaan Suomi – mahdollisuuksien maa Johansen vaatii Norjaa osoittamaan suurempaa mielenkiintoa Suomea kohtaan, onhan maalla historialliset suhteet myös Venäjään.

Puritaanisessa Norjassa Jahn Otto oli renessanssihahmo ja kuului juorulehtien vakiohahmoihin. ”En ole koskaan kieltäytynyt naisesta tai hyvästä sikarista”, hän on todennut. Hän tunnusti myös pitävänsä lipeäkalasta ja akvaviitista tai viinistä.

Tapasin Jahn Otton ensimmäisen kerran The Salzburg Seminar of American Studiesissa vuonna 1960. Alkuvaiheen ystävyyteemme kuului matka Etelä-Tirolin Bozeniin (Bolzano), jossa oli ollut levotonta. Paluumatkalla Jahn Otto jäi omista syistään Innsbruckiin ja minä jatkoin Salzburgiin. Nyt yhteinen reissu on päättynyt.

Ralf Friberg

Kirjoittaja on Jahn Otto Johansenin ystävä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet