Muistot

Juhani Aho 1930–2018

Lääkintäneuvos

Lääkintäneuvos Juhani Aho kuoli kotonaan Espoon Tapiolassa 23. tammikuuta. Hän oli 87-vuotias, syntynyt Töysän Tuurissa 26. heinäkuuta 1930.

Monena oli mies matkallaan Töysästä Tapiolaan. Ahon pitkä matka maatalon pojasta lääkäriksi ja lentäjäksi, yrittäjäksi ja vaikuttajaksi kertoo rohkeudesta ja ideoiden rikkaudesta, optimismista ja tahdosta tavoitella jotain pysyvää.

Tuuriakin on ollut matkassa, mutta onnen löytää vain etsijä, saaliin vain kalastaja tai metsästäjä, korvasieniä metsässä kulkija.

Vuonna 1961 jonot hoitoon olivat pitkät. Hyksin korvaklinikan apulaislääkärit Juhani Aho, Matti Aro ja Eero Vaheri ottivat ajasta vaarin ja perustivat vastaanoton pienen komeron kokoiseen tilaan Helsingin Fredrikinkadulla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tästä oivalluksesta versoi monen vaiheen kautta lääkärikeskus Aava, Aho-Aho-Vaheri-Aro.

Helppoa se ei ollut. Kun markka devalvoitiin, lääkärikeskuksen lainat kasvoivat valtavasti yhtenä yönä. Läheltä piti, mutta pystyssä pysyi yritys. Vaikeudet vain vahvistivat tätä miestä.

Lentäminen oli suuri ilo ja tärkeä väline Aholle, kiireiselle miehelle. Ensiopit hän sai Kauhavan ilmasotakoulun 19. upseerikurssilla 1953. Sotilaslentäjätutkinnon jälkeen Aho erikoistui ilmailulääketieteeseen Yhdysvalloissa ja eteni lääkintä­everstiksi, toimi ilmavoimien ylilääkärinä ja psykofysiologisen laitoksen johtajana eläkeikään saakka.

Kun Kauhavan lentosotakoulu suljettiin 2014, koulun oppilaiden kilta käynnisti hankkeen Lentokonepuiston rakentamiseksi. Hankkeen keskeisen rahoittajan Juhani Ahon vitriini on perustettu muistomerkki­alueelle, ja sinne on sijoitettu kaikki neljä 19. kurssin aikaista konetyyppiä.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävät Orionissa, luottamustehtävät Instrumentariumissa, Lääkäriliitossa ja Akavassa, taloudenhoito Duodecimissa ja Lääketieteen säätiössä olivat Juhani Ahon urbaanin maailman kiintopisteitä.

Kaikkiin organisaatioihin jäivät pysyvät jäljet: Lääkäriliittoon ja Akavaan komeat toimi­talot ja Duodecim-seuraan Kalevankadun toimitilojen laajentaminen.

Ruka oli Jussin elämäntapa ja Kelomaja koko perheen toinen koti. Kaikki alkoi rakkaudesta luontoon. Kuusamon retkillään nuori pari Jussi ja Eila ihastui Koillismaan jylhään maisemaan. Ensimmäinen kiinnitys hiihtokeskukseen syntyi 1967, kun he ostivat nimikkohuoneen Rukahovista.

Suurinta oli kuitenkin perhe. Eila-äiti piti joukon koossa, kun isä oli liikkeellä. Eilan kuolema oli suuri suru.

Eilan kuoleman jälkeen isän suhde lapsiin ja lastenlapsiin syveni. Jussi oli lapsille tuki kaikessa päätöksenteossa.

Ahon valtakunta Aho Group Oy jaettiin tasapuolisesti lasten kesken, ja työrauha suotiin työn jatkajille. Rakkaan puolison sanoin ”vaatimattomuutta vaille täydellinen mies” on kuollut, mutta lapset jatkavat isän työtä.

Risto Pelkonen

Jaakko Karvonen

Kirjoittajat ovat Juhani Ahon ystäviä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet