Muistot

Claude Lanzmann 1925–2018

Dokumentaristi ja journalisti

Ranskalainen dokumentaristi, journalisti ja vasemmistolainen kulttuurivaikuttaja Claude Lanzmann kuoli 5. heinäkuuta 2018 Pariisissa 92-vuotiaana. Hän syntyi 27. marraskuuta 1925 Bois-Colombesissa, Pariisin luoteispuolella, juutalaisperheeseen, joka oli tullut Ranskaan Itä-Euroopasta 1800-luvun lopulla.

Lanzmann oli vielä koulussa, kun toinen maailmansota syttyi 1939. Sodan aikana hän liittyi maanalaisiin kommunisteihin ja osallistui vastarintaliikkeessä sotaan Ranskaa miehittäneitä saksalaisia vastaan.

Sodan jälkeen hän opiskeli filosofiaa Pariisin Sorbonnessa ja Tübingenin yliopistossa Saksassa sekä työskenteli vapaana toimittajana.

Kun hän tapasi Pariisissa 1952 filosofi-kirjailijat Jean-Paul Sartren ja Simone de Beauvoirin, nämä pyysivät hänet Les Temps Modernes -lehtensä toimituskuntaan. Lanzmann auttoi lehteä ärhäköitymään poliittisesti ja sai sen vetovastuunkin de Beauvoirin kuoltua 1986.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kansainvälisesti Lanzmann tunnetaan parhaiten dokumentaristina, sillä hänen yli yhdeksäntuntisen teoksensa Shoah (1985) lukeutuu tärkeimpiin holokausti-aiheisiin dokumentteihin. Se kokoaa yhteen uhrien, todistajien ja tekijöiden muistoja juutalaisten kohtaloista natsien tuhoamisleireillä.

Ohjaaja osasi myös liittää sanoinkuvaamatonta hahmottavat sanat aavemaisesti paikkoihin, joissa julmuudet olivat tapahtuneet. Suurteostaan hän teki 12 vuoden ajan.

Urallaan Lanzmann ohjasi 10 dokumenttia, jotka käsittelivät joko juutalaisuutta, holokaustia tai Israelia. Kaavasta poikkesi Napalm (2017). Se kertoi Lanzmannin suhteesta pohjoiskorealaiseen sairaanhoitajattareen, jonka hän oli tavannut länsimaisten vasemmistoälykköjen matkalla Pjongjangiin 1958.

Elämäntyöstään ohjaaja sai Kultaisen karhun Berliinin elokuvafestivaaleilla 2013.

Tammikuussa 2018 Claude Lanzmann nousi otsikoihin myytyään Yalen yliopistolle 122 kirjettä, jotka hän oli saanut Simone de Beauvoirilta. Hän oli ollut vuodesta 1952 lähtien de Beauvoirin rakastaja Jean-Paul Sartren rinnalla.

Kirjassaan Ajan haasteet (1963) feministi-ikoni de Beauvoir kertoi, miten hän oli monien muiden naisten tavoin pitänyt Lanzmannia heti puoleensavetävänä. Muistelmateoksessaan Le Liévre de Patagonie (2009) Lanzmann täsmensi, että de Beauvoir otti hänet ja Sartren vastaan vuoropäivinä.

Lanzmannin suhde 18 vuotta vanhempaan de Beauvoiriin kesti seitsemän vuotta. Sittemmin hän oli naimisissa kolmesti.

Petri Immonen

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet