Muistot

Liisa Selänne 1937–2018

Sosionomi

Sosionomi Liisa Selänne (o.s. Viitanen) kuoli polvileikkauksen jälkikomplikaatioihin Espoossa 5. kesäkuuta 2018. Hän oli 81-vuotias, syntynyt Sippolassa 24. tammikuuta 1937.

Liisa ja hänen kaksossiskonsa Leena olivat kuusilapsisen perheen esikoisia. Kanadassa 1930-luvun alkuvuodet asunut isä Eemil Viitanen perusti Suomeen palattuaan Vieno Salosen kanssa kodin Lahdenpohjaan, nykyiseen rajantakaiseen Karjalaan. Perheen taival Karjalassa katkesi sodan myötä ja he lähtivät evakkoon, asettuen lopuksi Inkeroisten Marinkylään, jossa perheellä oli limsatehdas.

Aikuistuttuaan Liisa-tytär suuntasi Tampereelle opiskelemaan sosionomiksi. Siellä hän tapasi autoinsinööri Ilmari Selänteen, jonka kanssa avioitui vuonna 1964. Esikoispoika Panu syntyi pari vuotta myöhemmin ja kaksoset Paavo ja Teemu 1970. Liitto päättyi eroon vuonna 1989.

1960-luvulla Liisa Selänne oli vanhainkoti Säästömajan johtajana Helsingin Ruskeasuolla. Sieltä perhe muutti Lauttasaareen, jossa Liisa työskenteli yksityisenä perhepäivähoitajana ja seurakunnan päiväkerhon ohjaajana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vuonna 1975 perhe muutti Espooseen, jossa Selänne työskenteli kaupungin perhepäivähoidon ohjaajana, päivähoito-osaston apulaisosastopäällikkönä ja sosiaalipalvelupäällikkönä.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyttyä hän työskenteli vanhus- ja vapaaehtoistyön asiantuntijakoordinaattorina. Tästä työstä hän jäi eläkkeelle.

Selänne ideoi Espoonlahteen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, Kaveri-Kammarin. Vapaaehtoistyö ja Kaveri-Kammari olivat hänelle rakas ja antoisa harrastus kuolemaan saakka.

Tärkeä harrastus oli myös grafologia, jota hän opetti Helsingin ja Espoon kansalaisopistoissa.

Liisa Selänne säteili valoa ja rakkautta. Hän sai hyvää oloa muiden auttamisesta ja kannustuksesta. Häneltä riitti lämpöä ja hyväksyntää kaikenlaisille ihmisille.

Perheen Nöykkiön koti oli ”Huvikumpu”, jonka ovet olivat kaikille auki. Lasten kaveritkin tiesivät vara-avaimen sijainnin ja olivat tervetulleita milloin vaan.

Liisa Selänne muisti kaikkien nimipäivät ja syntymäpäivät ja ilahdutti askartelemillaan kauniilla korteilla. Hän oli visualisti ja rakasti värejä.

Tärkein asia hänelle oli perhe. Pojat, viisi poikien poikaa ja pojantytär olivat Liisa Selänteelle kaikki kaikessa. Hän kertoi aina onnellisena lastenlapsistaan, oli ylpeä ja iloinen heidän sosiaalisuudestaan, liikunnallisuudestaan ja musikaalisuudestaan.

Erityisen läheinen hänelle oli miniä Sirpa, jonka Liisa tunsi syntymästä alkaen, sillä Sirpan Terttu-äiti oli Liisan ystävä. Viimeisen yhteisen matkansa lastenlastensa luo Kaliforniaan he tekivät viime talvena.

Viime vuodet elämänkumppanina oli Heikki, jonka kanssa Liisa nautti matkustamisesta, karavaanarielämästä ja veneilystä.

Liisa Selänne oli rakas äiti, mummi ja anoppi, aina huolehtiva ja auttavainen. Hän jätti jälkeensä valtavasti hyvää – se kantaa.

Sini Ihanainen-Alanko

Kirjoittaja on Liisa Selänteen ystävä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet