Muistot

Aino Hassinen 1931–2018

Vanhempi konstaapeli

Vanhempi konstaapeli Aino Hassinen kuoli 10. heinäkuuta 2018 Helsingissä 87-vuotiaana. Hän oli syntynyt 1. helmikuuta 1931 Tohmajärvellä, iltatähtenä Antti ja Hilma Hassisen seitsenlapsiseen perheeseen.

Hänen isänsä oli jo ehtinyt tulla leskeksi kahdesti, ja työelämässä oli tapahtunut muutos metsätyönjohtajasta maanviljelijäksi. Perhe oli muuttanut Haukilammen myllytilalle, josta Antti osti pääosuuden.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Perheen elanto oli tiukassa, ja vanhempien sisarusten esimerkkiä noudattaen Ainokin oppi talon töihin. Hänestä kehittyi taitava ompelija, ja nuoruudessaan hän hankki sillä tuloja.

Sota tunkeutui kotiseudulle, kun Tohmajärveä pommitettiin. Hassinen sai kokea kovia kymmenvuotiaana: hänen kaksoisveljensä kaatuivat ja kolmaskin veli haavoittui vakavasti jatkosodan etenemisvaiheessa. Isä ei ensin antanut haudata kaksosia sankarihautaan, koska he olivat kaatuneet suomalaisten omassa, väärin suunnatussa tykistökeskityksessä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nuoresta iästään huolimatta Hassinen halusi nähdä veljensä vielä viimeisen kerran, kun heidät siirrettiin muiden kaatuneiden yhteyteen Tikkalan hautausmaalla.

Hassinen muutti sisariensa perässä Helsinkiin kaksikymmenvuotiaana. Hän sai töitä Helsingin sosiaalitoimesta 1956. Pienestä pitäen hän oli kuitenkin haaveillut poliisin ammatista. Hän pääsi kirjuriksi Helsingin poliisilaitokselle vuonna 1961, ja kaksi vuotta myöhemmin poliisikoulun jälkeen haave viimein toteutui. Hänestä tuli yksi tuon ajan harvoista naispoliiseista.

Hassisen työskennellessä Helsingissä huoltopoliisina elämän nurja puoli tuli hänelle tutuksi. Hänellä oli luonnetta ja luontaista auktoriteettia, ja jotkut rikollisista pitivät kunnia-asianaan, että Hassiselta ei sitten karata.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tuohon aikaan, jolloin ei vielä puhuttu ahdistelusta, naispoliisilla saattoi olla kovaa itse työn lisäksi myös työyhteisössä. Hassisen luonto auttoi häntä pitämään puolensa molemmissa.

Helsingin Etyk-konferenssin järjestelyissä Hassiselle avautui uudenlainen työkenttä.

Hän antoi joskus ymmärtää, että tiesi monipuolisen poliisityön ansiosta maamme eliitistä asioita, jotka joutuisi vaitiolovelvollisuuden sinetöiminä viemään mukanaan hautaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aino Hassinen ei koskaan ­avioitunut eikä perustanut perhettä. Hänet nähtiin kyllä kotiseudulla kihlatun kanssa, mutta sittemmin kihlaus purkautui.

Eläkkeellä ollessaan hän harrasti huutokaupoissa käyntiä. Olipa hän joskus eläkeläistuuraajana töissäkin Hagelstamilla. Hän halusi pärjätä yksin loppuun asti Lauttasaaren kodissaan. Puolen vuoden sairaalajakson päätteeksi hän kuoli poikkeuksellisen nopeasti edenneeseen Alzheimerin tautiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Itäsuomalaisissa hautajaisissa hänen veljiensä pojat noudattivat vanhaa tapaa ja loivat yhdessä haudan umpeen.

Aino Hassinen siunattiin äitinsä ja isänsä viereen Tikkalan hautausmaalle, jossa myös kaksosveljet lepäävät sankarihaudoissaan.

Pekka Hassinen

Kirjoittaja on Aino Hassisen veljenpoika.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet