Muistot

Kaija-Sinikka Valve-Nurmi 1931–2018

Diplomikirjeenvaihtaja

Diplomikirjeenvaihtaja Kaija Sinikka Valve-Nurmi (o.s. Peitsara) kuoli 5. syyskuuta 2018 Espoossa nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 87-vuotias, syntynyt Helsingissä 4. heinäkuuta 1931.

Valve-Nurmi teki työtä Suomen Paperitehtaitten Yhdistyksen (Finnpap) ylimmän johdon sihteerinä lähes neljän vuosikymmenen ajan.

Hän oli tyyppiesimerkki tuon ajan naisesta työelämässä tehdessään johtavien miesten taustalla näkymätöntä, mutta vaativaa työtä.

Valve-Nurmi valmistui diplomikirjeenvaihtajaksi Hankenilta vuonna 1952. Hänet nimitettiin pian valmistumisensa jälkeen toimitusjohtaja Holger Nysténin sihteeriksi, 23-vuotiaalle äärimmäisen vaativaan tehtävään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nystén osallistui neuvotteluihin Suomen liittämiseksi Eftaan. Finnpapin historiikki kertoo, että Valveen kirjoituskoneesta lähti monta erittäin luottamukselliseksi luokiteltua muistiota. Työviikot olivat kuusipäiväisiä, ja puoliso Sakari Valve toimi ydinfyysikkona VTT:n koereaktorilla.

Kolmannen tyttären syntymän aikaan Valve-Nurmi oli reilun vuoden kotona ja palasi työelämään sisaryhtiö Finncelliin toimitusjohtaja Jorma Keinon sihteeriksi 1967. Kutsu takaisin Finnpapiin tuli 1971 toimitusjohtaja Nils G. Grotenfeltin sihteeriksi. Tämän siirryttyä Tampellaan tuli Keinosta Finnpapin johtaja 1973. Näin Keinon kiittämä ”todella tehokas yhteistyö” sai jatkoa.

Valve-Nurmi rakasti työtään. Hän hallitsi täydellisesti pikakirjoituksen ja molemmat kotimaiset kielet. Erinomaiset englannin- ja saksankielen valmiudet tukivat kansainvälisiä yhteyksiä. Ranskaa ja espanjaa hän harrasti ilokseen. Esteettisyyttään hän toteutti osallistumalla Finnpapin taidehankintoihin.

Vuonna 1987 uusi johtaja Thomas Nystén nimitti Valve-Nurmen Chief Hostessin virkaan organisoimaan korkeimman tason tilaisuuksia. Viimeisenä työnä oli huolehtia Ranskan entisen presidentin Valéry Giscard d’Estaingin yksityisen metsästysmatkan järjestelyistä. Seurueen edustaja kysyi, kuinka suuri henkilömäärä vastasi onnistuneesta organisoinnista. Valve-Nurmi vastasi: ”Minä.”

Kaija muisteli lämmöllä toisen miehensä, Olli Nurmen, kanssa viettämiään kesiä Hankoniemellä. Jäätyään kaksi kertaa leskeksi Kaijaa kannattelivat valtava elämänhalu, perhe ja ystävät sekä rakas joogaharrastus.

Hän oli antaumuksellinen isoäiti niin omille kuin Ollinkin lapsenlapsille. Heidän ”Mannansa” seurasi aikaansa, ja hänen kanssaan pystyi juttelemaan kaikesta. Tyttärilleen hän vinkkasi uutta kirjallisuutta, ja miesystävänsä kanssa hän jakoi intohimon musiikkiin.

Valoisana, empaattisena ja huumorintajuisena ihmisenä hän sai sydänystäviä vielä vanhanakin. Kaija eli aktiivisesti ja elämästään nauttien viimeisiin viikkoihin saakka. Saatuaan kuulla levinneestä syövästä hän vertasi tulevaa projek­tiaan Giscard d’Estaingin vierailuun.

Kaija kohtasi viimeisen tehtävänsä kauniisti ja oli valmis lähtemään ”saatuaan pitkän, ihanan elämän”.

Anu Valve

Liisa Valve-Mäntylä

Maikki Spångberg

Kirjoittajat ovat Kaija Valve-Nurmen tyttäriä ja ystävä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet