Muistot

Aino Lampinen 1924–2018

Toiminnanjohtaja

Toiminnanjohtaja Aino Lampinen (o.s. Kuusisto) kuoli 7. lokakuuta 2018 Hattulassa 93-vuotiaana. Hän oli syntynyt 22. lokakuuta 1924 Harjavallan Hiirijärvellä vanhimpana pienviljelijäperheen neljästä lapsesta.

Lapsuutta ja nuoruutta leimasivat ankara työnteko kotitilan kaikissa töissä, 4H-maatalouskerho- ja nuorisoseuraharrastus sekä toiminta pikku- ja muonituslottana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sovintopolitiikkaa kannattaneen maalaisliittolaisen perheen sontatunkioon ilmestyi 1932 kyltti ”Moskova”, kun perheen isä, vapaussodan veteraani, kieltäytyi lähtemästä suojeluskuntalaisten kanssa Mäntsälään. Tytär joutui 1937 kansakoulussa ”kurittomuudesta” nurkkaan siksi, että opettajan harmiksi Kyösti Kallio oli valittu presidentiksi.

Omat ja perheen kokemukset tuottivat Aino Kuusistolle kansanvaltaisen eetoksen. Kun muut eivät rohjenneet, 15-vuo­tias tyttö valittiin nuorisoseuran puheenpitäjäksi. Puhe-, lausunta- ja näytelmäharrastus jatkui Maaseudun Nuorten Liitossa (MNL). Sotien jälkeen koettu väkivalta teki hänestä tinkimättömän naisasianaisen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kuusisto opiskeli 1948–1949 Alkio-opistossa, missä tapasi Maalaisliiton järjestöneuvojan Olavi Lampisen. Avioliiton solmimisen jälkeen vuonna 1950 alkoi yhteinen 55 vuoden taival, josta syntyi viisi lasta.

Sysmässä Aino Lampinen jatkoi puhemestaruuksien keräämistä MNL:ssa ja nuorisoseurassa. Hän avusti Keskisuomalaista, Itä-Hämettä ja Etelä-Suomen Sanomia. Vuonna 1966 Lampinen aloitti Etelä-Hämeen keskustanaisten toiminnanjohtajana.

Tehtävät lisääntyivät Vesaisten ja Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirien toiminnanjohtajan töillä. Eläkeliiton tehtäviä hän hoiti osatoimisesti 75-vuotiaaksi saakka.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Järjestötehtävät ulottuivat sotainvalidi-, väestönsuojelu- sekä kotiseutu-, raittius- ja sivistysjärjestöihin ja myös useisiin ystävyysseuroihin, marttoihin ja osuustoimintaliikkeeseen.

Järjestötoiminta olikin Lampiselle ykkösasia; kotitaloustyöt jäivät huomattavalta osin lasten hoidettavaksi. Pojatkin oppivat laittamaan ruokaa ja tiskaamaan vuorollaan talon lämmittämisen ohessa. Innokas toimintatapa järjestöissä toi kannattajia, mutta myös vastustajia.

Aviomies joutui tasoittelemaan tulisen ja sanavalmiin satakuntalaisen vaimonsa kannanottoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pelkäämättömyys ja kiinnostus itseopiskeluun olivat Lampisen tunnusmerkkejä. Vielä 80-vuotiaana, vain suomea taitavana, hän johti yksin ison ryhmän matkaa Puolan kautta Unkariin. Hän toimi Parolan seudun kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtajana ja Kanta-Hämeen kesäyliopistotoimikunnassa.

Hän saattoi lukea kaunokirjallisuutta aamuyön tunteihin saakka.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksi järjestösektori puuttuu Aino Lampisen listalta: urheilu. Vaikka isä oli Satakunnan mestari seiväshypyssä vuonna 1915, tytär ei harrastanut liikuntaa eikä urheilua.

Hoitokodissakin hän kieltäytyi ulkoilusta sanomalla olevansa sisäihmisiä. Silti hänen tarmokkuutensa jatkui 90 vuoden ikään saakka.

Jari Lampinen

Kirjoittaja on Aino Lampisen poika.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet