Muistot

Nikolaos Koroneos 1935-2018

Professori

Professori Nikolaos Ioannis Koroneos syntyi Ateenassa 7. tammikuuta 1935 ja kuoli kotikaupungissaan Ateenassa 8. heinäkuuta 2018.

Koroneos tuli tunnetuksi suurena Suomen ystävänä ja filantrooppina. Hänen lahjoittamansa ja nimeään kantavat kiinteistöt Ateenan keskustan tuntumassa toimivat edelleen suomalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja muidenkin Kreikan kulttuurista kiinnostuneiden käytössä.

Koroneos valmistui tierakennusinisnööriksi Ateenan teknillisestä korkeakoulussa väitellen myös tohtoriksi. Hän jatkoi opiskelemalla taloustieteitä Münchenin yliopistossa. Hän toimi sittemmin tierakennuksen professorina Münchenin, Zürichin ja Thessalonikin teknillisissä korkeakouluissa. Hän toimi myös Kreikan Ilmavoimien akatemian opettajana sekä puolustusministeriön asiantuntijana.

Seuraavaksi hän työskenteli isojen rakennusfirmojen konsulttina sekä osallistui useisiin alan kansainvälisiin konferensseihin. Tutkimustensa tuloksena hän julkaisi kattavia julkaisuja, muun muassa 5-osaisen Rautatiet-teoksen sekä 8-osaisen Tierakennus-tutkimuksen.

Koroneos laajensi maailmankuvaansa matkustamalla ympäri maapalloa, ei minään turistina vaan yksinäisenä tutkimusmatkailijana, tunkeutuen pelottomasti vaarallisiinkin kohteisiin. Hän oli valmis menemään minne tahansa etsiessään harvinaisia postimerkkejä, joista hänellä olikin mittava kokoelma. Niistä hän lahjoitti suuren osan Suomeen.

Koroneoksen kiinnostus Suomeen heräsi Talvisodasta, kuten monen muunkin kreikkalaisen kohdalla. Kävihän Kreikka vuotta myöhemmin oman talvisotansa Mussolinia vastaan. Eniten Koroneosta miellytti Suomen valtion tiukka taloudenpito, mistä hän kipakasti muistutti minua pahoitellessani kerran Ateenan edustuston kanslian ankeita puitteita.

Koroneos oli klassisen kreikkalaisen arvomaailman omaava, ei mikään roomalainen Maecenas, niin mesenaatti kuin olikin. Hän ei välittänyt henkilöönsä kohdistuvista suitsutuksista, mutta arvosti saamaansa Suomen Leijonan komentajamerkkiä.

Hän oli valmis lahjoittamaan Suomen valtiolle 6-7 milj. euroa Sveitsissä olleelta tililtään välttääkseen rahojen joutumista kuolemansa jälkeen Kreikan korruptoituneelle hallitukselle. Kohteeksi valikoitui silloin vielä rahoitusvaikeuksissa ollut Alvar Aallon kirjasto Viipurissa. Lahjoituksen työstäminen jäi sittemmin kesken kun hän sai päähänsä, ettei lahjoittamansa postimerkkikokoelman esillepano toteutuisi sovitulla tavalla.

Viimeiset vuodet Koroneos vietti syrjäänvetäytyvää elämää. Hän oli rikas mies, joka halusi kuolla köyhänä. Niinpä hän matkusti ympäri Kreikkaa pyrkien käymään jokaisessa luostarissa kantaen niihin irtaimistoaan lahjaksi. Nikolaos Koroneoksessa oli tyyliä.

Tapani Brotherus

Kirjoittaja on Nikolaos Koroneoksen ystävä ja yhteistyökumppani sekä Suomen Kreikan-suurlähettiläs vuosilta 2000-2003.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet