Muistot

Eeva Tapio 1927–2019

Professori emerita

Professori emerita Eeva Tapio (o.s. Relander) kuoli 91-vuotiaana Helsingissä 25. maaliskuuta 1969. Hän oli syntynyt Viipurissa 10. lokakuuta 1927.

Tapio kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan tyttölyseosta 1945, valmistui agronomiksi 1950, työskenteli Maatalouden tutkimuskeskuksessa ja jatkoi opintoja tohtoriksi asti.

Hän oli Helsingin yliopiston kasvitautiopin dosentti ja professori vuosina 1970–1995.

Tapio muistetaan rakentavana ja tiedekunnan kehitystä edistävänä voimana. Aiemmin oli tutkittu sienten aiheuttamia kasvitauteja, mutta hän suuntasi tutkimusta myös viruksiin. Molekyylibiologiset tutkimusmenetelmät yleistyivät. Tapion aloitteesta perustettiin myös metsätautien professuuri Helsingin yliopistoon.

Tapio tiivisti pohjoismaista yhteistyötä. Se sopi hänelle, koska äiti oli tanskalainen ja pohjoismaisia kieliä puhuttiin kotona. Hänen vuonna 1980 aloittamansa yhteispohjoismaiset kasvitautikurssit pidetään yhä vuosittain.

Sota katkaisi Tapion koulunkäynnin Viipurissa. Jatkosodan alkaessa hän oli Tanskassa ja vaati päästä Suomeen auttamaan. Lääkäri-isän sotasairaalassa Kuusankoskella 13-vuotias Eeva auttoi sairaalan askareissa.

Perheen maatilan evakuointi Sortavalassa jäi paljolti Eevan ja hänen äitinsä varaan miesten ollessa rintamalla. Vanhempi veli kaatui. Hänen haudallaan Luumäellä Eeva kävi aina Kaatuneiden muistopäivänä.

Eeva Relander perusti perheen agronomi Pekka Tapion kanssa Jokiniemeen Vantaalle. Eläkkeellä hän nautti ajasta aikuistuneiden lastensa, lapsenlapsien ja lapsenlapsenlapsien kanssa, jotka olivat hänelle hyvin tärkeitä.

Yliopistolla opiskelijat olivat Eeva Tapiolle tärkeintä. Hän ajoi urheilu- ja liikuntatalon rakentamista Viikin kampukselle.

Maatalousylioppilaiden järjestö Sampsa nimitti Tapion kun­niajäsenekseen. Hän kutsui Sampsan johtokunnan syntymäpäivilleen ja kävi mielellään opiskelijoiden juhlissa.

Tapio sai asiat tapahtumaan. Lottajärjestö oli hänelle tärkeä, hänhän oli toiminut sodan aikaan niin sanottuna pikkulottana. Hän naulasi Lottajärjestön viiriä ministeri Elisabeth Rehnin kanssa Katajanokan kasinolla, kun sen perinnetoimintaa aktivoitiin.

Helsingin yliopisto luovutti Tapiolle korkeimman ansiomitalin, ja Suomalainen Tiedeakatemia kutsui hänet kunniajäsenekseen.

Eeva Tapio oli erittäin maanpuolustushenkinen, ehkä osaksi Karjalaan jääneen kotinsa seurauksena.

Hänet kutsuttiin valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille vuonna 1980, ja hänet valittiin kurssinsa oltermanniksi. Hän oli aivan ensimmäisiä naisia tällaisessa tehtävässä.

Jari Valkonen

Risto Ihamuotila


Kirjoittajat ovat professoreita ja Eeva Tapion ystäviä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet