Muistot
Matti Kinnunen 1951–2019
Toimittaja, filosofian lisensiaatti Matti Kinnunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+kinnunen kuoli 13. kesäkuuta 2019 Helsingissä vuosia jatkuneen sairauden murtamana 68-vuotiaana. Hän oli syntynyt 18. maaliskuuta 1951 Joroisissa.
Kinnunen tuli Helsingin Sanomiin 1979 ja oli kulttuuritoimituksen legendaarinen uutispäällikkö vuodesta 1989 vuoteen 1997. Hän jäi silloin vapaaksi toimittajaksi, tietokirjailijaksi ja kääntäjäksi.
Kinnusen työpanos oli eri puolilla Helsingin Sanomia kysyttyä, koska hän oli syvästi sivistynyt, historiatietoinen ja paneutunut sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että maailmanpoliittiseen kehitykseen pitkän perspektiivin yliopistotutkijana.
Hänelle tärkeitä tiennäyttäjiä olivat myös suuret suomalaiset tutkimusmatkailijat ja kielitieteilijät, jotka aikoinaan kartoittivat Suomen sukukielten ja -kansojen elämää Uralin tällä ja tuolla puolen. Suomalaista kirjallisuutta paaluttavat teokset Aleksis Kivestä alkaen olivat hänelle tie lähestyä omaa aikaamme.
Kinnunen oli kokosydäminen ja tinkimätön suomalaisen valistuksen ja Helsingin Sanomien edeltäjän, nuorsuomalaisen Päivälehden henkisen perinnön jatkaja. Hän oli työssään tutkijana, kääntäjänä ja journalistina ehdottoman oikeamielinen ja suoraselkäinen, rakastettu työtoveri, joka kannusti ja johon saattoi aina luottaa.
Kinnunen oli mukana kehittämässä HS:n kulttuurisivustoja aikana, jolloin lehden kasvu oli nopeaa ja vaatimus jatkuvaan uusiutumiseen sen mukaista. Lehden nousukausi näkyi myös journalismissa. Kaikki oli mahdollista, taloudellisiakaan resursseja ei säästelty, mutta myös vastuu painoi.
Toimitusjohtaja Aatos Erkon suuri varjo saattoi milloin tahansa ilmestyä toimituksen oville. Ei hän asioihin juuri milloinkaan puuttunut, mutta nautti nähdessään nuoren toimittajakuntansa työpöytiensä äärellä.
Suuri osa toimittajakunnasta oli toimitusjohtaja Aatos Erkon toiveesta vuonna 1967 perustetun Sanomain toimittajakoulun kasvatteja, ammatistaan ylpeitä ja työtä ahnehtivia toimittajia, jotka tekivät työtään kuohuvien yhteiskunnallisten vuorovesien paineissa.
Matti Kinnusen rauhallinen ja myhäilevä tapa olla läsnä toimitusta kehittämässä tunnettiin lehden useilla osastoilla. Hän valmistui toimittajakoulun 9. kurssilta 1980 ja työskenteli sen jälkeen sekä toimittajakoulun assistenttina että toimittajana HS:n ulkomaantoimittajana, poliittisessa toimituksessa ja artikkelitoimituksessa. Hän pyörähti 1980-luvulla myös juurillaan Savon Sanomissa, mutta palasi pian pääkaupunkiin.
Kinnusen työllä tietokirjallisuuden tuntijana ja kääntäjänä on ollut tälle ajalle hyvin tärkeä viesti. Havahduttavaa on, että esimerkiksi kirjoittaessaan pari tuhatta vuotta vanhasta klassikosta, kiinalaisen Sun Tzun Sodankäynnin taidosta, hän näki teoksessa renessanssin ja preussilaisen sotataidon mestareiden ajatukset.
Kinnusen käännöstyön suurin ja käänteentekevin etappi oli 2013 suomeksi ilmestynyt eurooppalaisen totalitarismin, rasismin ja fasismin historia, Hannah Arendtin historiallis-filosofinen tutkielma Totalitarismin synty. Tämä yli 700-sivuinen teos ei jätä kiveäkään kääntämättä pohtiessaan tänään yhä ajankohtaisempien fasismin uhkien syitä.
”Ihmisarvo tarvitsee uudet takuut”, Arendt kirjoittaa. On etsittävä uudenlaista poliittisuutta ja lakeja, joiden on pädettävä koko ihmiskuntaan. Teos tutkii maailmaa, jossa absoluuttinen paha ei ole painolasti, joka unohtuu itsestään vaan maanalainen virta, joka on suitsittava.
Ihmisoikeudet ohjasivat Kinnusen työtä Venäjän kehitystä kuvaavien prosessien äärelle. 2012 hänen kääntämänään ilmestyi yhä ajankohtaisempi Maša Gessenin Putinin nousua kuvaava teos Kasvoton mies.
Kinnusen suomentama bestseller oli myös 2018 ilmestynyt, uusintapainoksia saanut ympäristö- ja ihmisoikeuksien uusin raamattu Faktojen maailma. Teos on ruotsalaisen professorin Hans Roslingin testamentti tulevaisuuttaan rakentavalle ihmiskunnalle.
Kääntäjä itse opiskeli kansainvälistä politiikkaa ja journalismia muun muassa Rooman Villa Lantessa ja Bostonissa.
Juuriltaan Kinnunen oli tukevasti joroislainen ja savolainen ”salon siirrokas”, suomalainen ja savon murretta mielellään puhuva, huumorintajuinen intellektuelli. Hän rakasti musiikkia, puutarhoja, auringon lämmittämiä rantakallioita ja ikivanhoja arabialaisia kulttuureita.
Kirsikka Moring
Kirjoittaja on Matti Kinnusen työtoveri HS:n kulttuuritoimituksessa. Oikaisu 17.6.2019 klo 14.42. Kinnunen tuli Helsingin Sanomiin 1979 ja oli muun muassa kulttuuritoimituksen uutispäällikkö vuodesta 1989 alkaen. Kinnusesta tuli myöhemmin artikkelitoimituksen vetäjä, ja tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1997.
Kinnunen tuli Helsingin Sanomiin 1979 ja oli kulttuuritoimituksen legendaarinen uutispäällikkö vuodesta 1989 vuoteen 1997. Hän jäi silloin vapaaksi toimittajaksi, tietokirjailijaksi ja kääntäjäksi.
Kinnusen työpanos oli eri puolilla Helsingin Sanomia kysyttyä, koska hän oli syvästi sivistynyt, historiatietoinen ja paneutunut sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että maailmanpoliittiseen kehitykseen pitkän perspektiivin yliopistotutkijana.
Hänelle tärkeitä tiennäyttäjiä olivat myös suuret suomalaiset tutkimusmatkailijat ja kielitieteilijät, jotka aikoinaan kartoittivat Suomen sukukielten ja -kansojen elämää Uralin tällä ja tuolla puolen. Suomalaista kirjallisuutta paaluttavat teokset Aleksis Kivestä alkaen olivat hänelle tie lähestyä omaa aikaamme.
Kinnunen oli kokosydäminen ja tinkimätön suomalaisen valistuksen ja Helsingin Sanomien edeltäjän, nuorsuomalaisen Päivälehden henkisen perinnön jatkaja. Hän oli työssään tutkijana, kääntäjänä ja journalistina ehdottoman oikeamielinen ja suoraselkäinen, rakastettu työtoveri, joka kannusti ja johon saattoi aina luottaa.
Kinnunen oli mukana kehittämässä HS:n kulttuurisivustoja aikana, jolloin lehden kasvu oli nopeaa ja vaatimus jatkuvaan uusiutumiseen sen mukaista. Lehden nousukausi näkyi myös journalismissa. Kaikki oli mahdollista, taloudellisiakaan resursseja ei säästelty, mutta myös vastuu painoi.
Toimitusjohtaja Aatos Erkon suuri varjo saattoi milloin tahansa ilmestyä toimituksen oville. Ei hän asioihin juuri milloinkaan puuttunut, mutta nautti nähdessään nuoren toimittajakuntansa työpöytiensä äärellä.
Suuri osa toimittajakunnasta oli toimitusjohtaja Aatos Erkon toiveesta vuonna 1967 perustetun Sanomain toimittajakoulun kasvatteja, ammatistaan ylpeitä ja työtä ahnehtivia toimittajia, jotka tekivät työtään kuohuvien yhteiskunnallisten vuorovesien paineissa.
Matti Kinnusen rauhallinen ja myhäilevä tapa olla läsnä toimitusta kehittämässä tunnettiin lehden useilla osastoilla. Hän valmistui toimittajakoulun 9. kurssilta 1980 ja työskenteli sen jälkeen sekä toimittajakoulun assistenttina että toimittajana HS:n ulkomaantoimittajana, poliittisessa toimituksessa ja artikkelitoimituksessa. Hän pyörähti 1980-luvulla myös juurillaan Savon Sanomissa, mutta palasi pian pääkaupunkiin.
Kinnusen työllä tietokirjallisuuden tuntijana ja kääntäjänä on ollut tälle ajalle hyvin tärkeä viesti. Havahduttavaa on, että esimerkiksi kirjoittaessaan pari tuhatta vuotta vanhasta klassikosta, kiinalaisen Sun Tzun Sodankäynnin taidosta, hän näki teoksessa renessanssin ja preussilaisen sotataidon mestareiden ajatukset.
Kinnusen käännöstyön suurin ja käänteentekevin etappi oli 2013 suomeksi ilmestynyt eurooppalaisen totalitarismin, rasismin ja fasismin historia, Hannah Arendtin historiallis-filosofinen tutkielma Totalitarismin synty. Tämä yli 700-sivuinen teos ei jätä kiveäkään kääntämättä pohtiessaan tänään yhä ajankohtaisempien fasismin uhkien syitä.
”Ihmisarvo tarvitsee uudet takuut”, Arendt kirjoittaa. On etsittävä uudenlaista poliittisuutta ja lakeja, joiden on pädettävä koko ihmiskuntaan. Teos tutkii maailmaa, jossa absoluuttinen paha ei ole painolasti, joka unohtuu itsestään vaan maanalainen virta, joka on suitsittava.
Ihmisoikeudet ohjasivat Kinnusen työtä Venäjän kehitystä kuvaavien prosessien äärelle. 2012 hänen kääntämänään ilmestyi yhä ajankohtaisempi Maša Gessenin Putinin nousua kuvaava teos Kasvoton mies.
Kinnusen suomentama bestseller oli myös 2018 ilmestynyt, uusintapainoksia saanut ympäristö- ja ihmisoikeuksien uusin raamattu Faktojen maailma. Teos on ruotsalaisen professorin Hans Roslingin testamentti tulevaisuuttaan rakentavalle ihmiskunnalle.
Kääntäjä itse opiskeli kansainvälistä politiikkaa ja journalismia muun muassa Rooman Villa Lantessa ja Bostonissa.
Juuriltaan Kinnunen oli tukevasti joroislainen ja savolainen ”salon siirrokas”, suomalainen ja savon murretta mielellään puhuva, huumorintajuinen intellektuelli. Hän rakasti musiikkia, puutarhoja, auringon lämmittämiä rantakallioita ja ikivanhoja arabialaisia kulttuureita.
Kirsikka Moring
Kirjoittaja on Matti Kinnusen työtoveri HS:n kulttuuritoimituksessa. Oikaisu 17.6.2019 klo 14.42. Kinnunen tuli Helsingin Sanomiin 1979 ja oli muun muassa kulttuuritoimituksen uutispäällikkö vuodesta 1989 alkaen. Kinnusesta tuli myöhemmin artikkelitoimituksen vetäjä, ja tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1997.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
