Muistot

Kirsti Simonsuuri 1945–2019

Kirjailija

Suomalaisen kirjallisuuden suuri kosmopoliitti kirjailija, kirjallisuudentutkija ja suomentaja Kirsti Simonsuuri kuoli lauantaiaamuna 29. kesäkuuta 2019 Helsingissä 73-vuotiaana. Hänen puolisonsa näyttelijä Pirkko Hämäläisen mukaan Simonsuuren voimat vei vuosi sitten todettu syöpä. Kirjailija sairasti pitkään myös Parkinsonin tautia.

Kirsti Simonsuuri oli syntynyt Helsingissä 26. joulukuuta 1945. Jo nuoresta alkaen hänellä oli hyvin henkilökohtainen suhde mytologiaan ja kansanrunouteen. Hänen isänsä oli SKS:n kansanrunousarkiston johtaja Lauri Simonsuuri.

Kirjallisuudentutkijana hän teki kansainvälisen uran, johon mahtui myös muutama koukkaus Suomeen – Ouluun ja Helsinkiin. Hänet tunnettiin innostavana, pätevänä ja kompetenttina luennoitsijana.

Omana aikanaan Kirsti Simonsuuri oli yksi niistä harvoista suomalaisista kirjailijoista, joiden tuotannolla oli selvä akateeminen sidos. Hän oli ehtinyt väitellä Homeroksesta tohtoriksi ennen kirjallisen uransa alkua. Liioin hänen eurooppalaisuutensa ei ollut valtavirtaa. Hän katsoi länteen eikä itään.

Hän aloitti kirjallisen uransa runoilijana vuonna 1980, mutta ehkä parhaiten hänet tunnetaan romaanista Pohjoinen yökirja (1981), joka kuvaa kriittisesti ja sapekkaasti sen ajan Oulua, mutta erityisesti ­Oulun yliopiston käärmeenpesää, jossa vain ajatusten latteus voittaa ympäristön rumuuden. Kaiken kaik­kiaan hän kirjoitti neljä romaania.

Runoilijana Kirsti Simonsuuren tuotantoa leimaa eurooppalaisen perinteen ja antiikin vahva läsnäolo.

Hänen tunnetuin runokokoelmansa Euroopan ryöstö (1984) rakentaa hienovaraisia yhteyksiä menneisyyden ja nykyisyyden välille. Kehyksenä tai ytimenä toimii vahva ja historiallinen paikan henki.

Mennyt herää henkiin vasta silloin, kun se elää myös nyky­ajassa. Hetkellä ei ole syvempää merkitystä, jos sillä ei ole historian laahusta takanaan.

Seuraavissa runokokoelmissa kulttuuriset viittaukset saavat rinnalleen myös myyttien ja unien kuvaston. Hän rinnasti tietoisesti runouden ja myytin, koska niiden välittämät totuudet ovat samanlaisia vapaana hengittäviä näkyjä.

Toistakymmentä kaunokirjaa julkaissut Kirsti Simonsuuri väitteli vuonna 1977 filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistossa, jossa hän työskenteli myös jonkin aikaan tutkijana.

Vuosina 1978–1981 hän toimi kirjallisuuden apulaisprofessorina ja professorina Oulun yli­opistossa. 1980-luvulla hän opetti kirjallisuutta muun muassa Harvardissa ja Columbian yliopistossa. Helsingin yliopistossa hän työskenteli vt. professorina 1994–1995.

Hän toimi myös Suomen Ateenan-instituutin johtajana vuosina 1995–1998.

Simonsuuri työskenteli myös suomentajana. Hän suomensi esimerkiksi Virginia Woolfia, Simone Weilia ja Sylvia Plathia. Suurin suomennosurakka oli kuitenkin William Shakespearen Sonetit (2005), joka sisältää kirjallisuuden jättiläisen kaikki 154 sonettia. Hän suomensi niin ikään Shakespearen näytelmän Kuten haluatte (2010).

Syvästi eurooppalaisena hän ei suinkaan ylenkatsonut Suomea.

”Haluan hyödyttää ihmisiä ja Suomea, jos minun vain annetaan hengittää ja tehdä työtä. Vaikka tunnen olevani ennen muuta eurooppalainen, suomi on äidinkieleni. Sillä minun on luontevinta kirjoittaa. Tarvitsen tätä maata”, Kirsti Simonsuuri totesi Helsingin Sanomissa jouluna 2005.

Leimallista hänelle oli syvään juurtunut peribrittiläinen huumorintaju.

Jukka Petäjä