Muistot

Seppo Hyyppä 1933–2019

Teollisuusneuvos

Teollisuusneuvos Seppo Hyyppä kuoli pitkään sairastettuaan 23. kesäkuuta 2019 Helsingissä. Hän oli 85-vuotias, syntynyt Ylivieskassa 8. heinäkuuta 1933.

Oulun lyseon kasvatti oppi työnteon jo nuorena. Kesätyökokemukset alkoivat 14-vuotiaana metsänistutuksesta Ivalossa ja jatkuivat renkinä Ruotsissa.

Koulusta Hyyppä suuntasi Teknilliseen korkeakouluun lukemaan tekstiilitekniikkaa.

Opintojen jälkeen ei kuitenkaan ollut alan työpaikkoja, ja vaimo Sannan aloittaessa uransa kieltenopettajana Seinäjoella Hyyppä ryhtyi opettamaan matemaattisia aineita samassa koulussa.

Oman alan paikka löytyi pari vuotta myöhemmin Torniosta Keri oy:n tuotekehityksestä. Tehtävänä oli kehittää kymmenen kertaa aiempia nopeampi kreppauskone. Tässä onnistuttiin, ja kokemus karttui.

Torniosta nuoren diplomi-insinöörin ura vei 1968 Orimattilaan pienen tekstiili- ja vaatetusyrityksen Virke oy:n toimitusjohtajaksi.

Yhtiö oli hyvässä taloudellisessa tilassa ja vakiinnuttanut asemansa suomalaisten asiakkaitten mielissä. Tehdasrakennus oli kuitenkin vanha, tuotanto kaipasi uudistusta ja selkeä tuotepolitiikka puuttui.

Hyypän johdolla kohderyhmä kirkastettiin ja vientiä lisättiin määrätietoisesti. Kasvanut volyymi mahdollisti uuden, virtaviivaisen tehtaan rakentamisen ja uudenaikaisimpien koneiden käyttöönoton.

Virkkeen käyttökate nousi alle kymmenestä prosentista parhaimmillaan reilusti yli 20 prosenttiin ja viennin osuus liikevaihdosta alle 20 prosentista noin 95 prosenttiin.

Tämä johti tasavallan presidentin vientipalkintoon vuonna 1977 ja valtakunnalliseen yrittäjäpalkintoon vuonna 1981. Noin 800 työntekijän yhtiö oli listattuna pörssiin 1985–1990.

Hyyppä toimi lukuisissa luottamustehtävissä, muun muassa Vaatetusteollisuuden työnantajaliiton hallituksen puheenjohtajana ja STK:n hallituksen jäsenenä. Jäätyään eläkkeelle 1993 hän kirjoitti kokemuksistaan ja liikkeenjohdon ajatuksistaan kaksi kirjaa.

Hänen ajatuksensa johtajasta välittäjänä, esimerkkinä ja vastuunkantajana ovat kestäneet aikaa. Hyyppä oppi nopeasti, että ideoiden toteuttamisen esteenä ei yleensä ole tekniikka vaan ihmisten välinen kitka ja erilaiset ennakkoluulot.

Tärkeää oli myös sallia virheet ja korjata ne, jolloin dynaaminen organisaatio parantaa toimintaansa koko ajan.

”Johtaja on palkattu miettimään tulevaisuutta ja sen kannalta hyviä päätöksiä. Niitä pystyy tekemään parhaiten levänneenä ja virkeänä. Johtajalla on velvollisuus eikä vain oikeus huolehtia itsestään”, Hyyppä kirjoitti.

Hän sovelsi tätä myös käytännössä. Hän matkusti työssään paljon, mutta tuli kotimaan työpäivinä töistä kotiin viideltä ja vietti aikaansa perheensä kanssa.

Myös suku oli Hyypälle erittäin tärkeä, ja hän piti tiiviisti yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin aina sairastumiseensa saakka.

Helena Arlander

Henrik Arlander

Kirjoittajat ovat Seppo Hyypän tytär ja tyttärenpoika.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet