Muistot

Hans Åkerblom 1934–2019

Emeritusprofessori

Emeritusprofessori Hans Åkerblom kuoli 19. elokuuta 2019 Helsingissä 84-vuotiaana. Hän oli syntynyt Tammisaaressa 25. marraskuuta 1934.

Åkerblom valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1960, jolloin hän ryhtyi erikoistumaan lastenlääkäriksi ja tutkimaan ketoaineiden merkitystä tyypin 1 diabeteksessa. Hän väitteli 1966 ja lähti 1967 erikoislääkärinä jatkamaan tutkimustyötään Toronton lastensairaalan tutkimus­instituuttiin nobelisti B.A. Houssayn oppilaan, professori Julio Martinin tutkimusryhmään.

Palattuaan Åkerblom toimi lastentautiopin opettajana Helsingin Lastenklinikalla. 1971 hänet nimitettiin Helsingin ja ­Oulun yliopistojen dosentiksi. 1971–79 hän toimi Oulun yli­opiston apulaisprofessorina ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Arktisen lääketieteen sihteeristön pääsihteerinä.

Vuodesta 1979 alkaen Åker­blom työskenteli HYKS:n I lastenklinikan hallinnollisena apulaisylilääkärinä, kunnes hänet 1985 nimitettiin Helsingin yli­opiston ruotsinkielisen professorin virkaan, josta hän jäi eläkkeelle 1999. HYKS:n II (ruotsinkielisen) lastenklinikan ylilääkärinä hän toimi, kunnes lastenklinikat yhdistettiin 1994.

Åkerblom työskenteli merkittävänä lastentautiopin kouluttajana lääkärien perus- ja jatkokoulutusvaiheessa. Leimaa antavaa oli, että hän paneutui sekä koulutettaviin että sen yhteydessä tapaamiinsa potilaihin ja heidän perheisiinsä empaattisesti.

Vaikuttavinta Åkerblomin työ oli kuitenkin tutkijana. Hän on suomalaisen modernin lasten­diabetestutkimuksen isä. Hän loi toimivia tuloksellisia yhteyksiä sekä kliinikkoina että perustutkijoina toimiviin kollegoihin rakentaen hyvin menestyksellisiä tutkimusverkostoja sekä kotimaassa että ulkomailla.

1980-luvun puolivälissä hän käynnisti Lapsuusiän diabetes Suomessa -tutkimuksen, mihin pyydettiin mukaan kaikki vastasairastuneet lapsidiabeetikot ja heidän perheenjäsenensä.

Siihen osallistui laaja joukko eri alojen suomalaisia tutkijoita, ja se tuotti uutta tietoa sekä taudin kehityksestä että perinnöllisten ja ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta sairastumisriskiin. Selvisi, että tietyt virusinfektiot ja ravintotekijät saattavat lisätä sairastumisriskiä.

TRIGR oli kansainvälinen monikeskustutkimus, jossa selvitettiin mahdollisuutta vähentää riskilasten vaaraa sairastua tyypin 1 diabetekseen pilkkomalla valkuaisaineet pieniksi osiksi heidän erikoiskorvikkeessaan. Oletuksena oli, että varhainen altistus vieraille valkuaisaineille lisää lapsen sairastumisriskiä. Tutkimus toteutettiin ammattimaisesti Åkerblomin johdolla 75 tutkimuskeskuksessa 15 maassa. Se osoitti, että imeväisiän ruokintamuutoksella ei ollut vaikutusta sairastumiseen.

Åkerblom toimi myös Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen projektijohtajana ja päätutkijana 1980–99. Tämä edelleen jatkuva projekti on yksi maailman suurimmista seurantatutkimuksista ja siinä selvitetään sairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä yksilön koko elinkaaren aikana.

Åkerblomilla oli myös monia luottamustehtäviä, mm. Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen puheenjohtajuus 1995–98. Hän sai useita tieteellisiä palkintoja ja tunnustuksia.

Hans Åkerblom suhtautui hienotunteisesti ja kohteliaasti ihmisiin ja oli luonteeltaan ystävällinen ja vaatimaton. Intohimoisen tiedemiehen pinnan alta löytyi humaani sydän. Perheen vapaa-ajan kodissa ”Onnelassa” Janakkalassa Hans järjesti vaimonsa Leenan avulla useita tieteellisiä symposioita, jotka toivat yhteen nuoria ja varttuneempia tutkijoita ympäri maailmaa. Hans tuki ja vauhditti monen suomalaisen tutkijan urakehitystä.

Hansin lähipiiriin kuului vaimo Leena, joka oli tärkeä tukipilari, sekä kaksi tytärtä ja lapsenlapsi.

Mikael Knip

Jorma Mäenpää

Jaakko Perheentupa


Kirjoittajat ovat Hans Åkerblomin oppilas sekä ystäviä ja kollegoita.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet