Muistot

Martti Kahla 1928–2019

Kielentutkija ja kirjavarainhoitaja

Kielentutkija ja kirjavarainhoitaja Martti Kahla kuoli 90-vuotiaana Helsingissä 10. lokakuuta 2019. Hän oli syntynyt 15. lokakuuta 1928 Viipurissa, josta työläisperhe muutti Helsinkiin.

Kaarlenkadun omistusasunto vaati sitkeää penninvenytystä; saavutettu koti oli pyhä paikka. Se oli avoin suvun evakoille, talvisodan pommitukset rikkoivat sen ikkunat.

Kahlan työvelvollisuus alkoi vuonna 1942 Pääpostin yövartijana. Yövuorosta hän käveli Kallion yhteiskouluun, josta kirjoitti ylioppilaaksi 1948.

Samana syksynä hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon.

Kahlan lahjakkuus kieliin periytyi impilahtelaiselta August-isältä, joka juoksupoikana Pietarissa oppi puhumaan sujuvasti venäjää.

Kahlalle oli tärkeää hallita monia kieliä, isoja ja pieniä, maailmankuvan avartajina. Sodan jälkeiselle nuorisolle matkat Eurooppaan, niin itään nuorisofestivaaleille kuin länteen vapaasti, olivat juhlavia.

Kahla valmistui fennougristiksi mutkan kautta, sillä slaavilainen filologia jäi laudatur­vaiheessa uuden professorin muutettua tutkintovaatimukset.

Kahla muisteli, miten legendaarinen lapin kielen dosentti Eliel Lagercrantz viittilöi käytävällä saadakseen luennolleen edes yhden kuulijan.

Filosofian maisteriksi 1956 valmistuneen Kahlan ensimmäiseksi pitkäaikaiseksi työpaikaksi tuli tuore Neuvostoliitto-instituutti, jonka kirjastoa hän johti.

Samoin hän aloitti Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjavarain- ja arkistonhoitajana ja toimi sen johtokunnassa yli neljäkymmentä vuotta.

Kirjastosta tuli Kahlan elämäntyö. Hän kehitti Seuran ja tieteellisten kirjastojen kansainvälisiä vaihtosuhteita ja täydensi kokoelmia.

Vuonna 1979 hän siirtyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sukukielten toimiston esimieheksi. Hän julkaisi kyrillisten aakkosten siirrekirjoitus­oppaan ja monipuolisia sanakirjoja kirjastoalasta stadin slangiin.

Toiseksi päätyöksi tuli Heikki Paasosen 1800- ja 1900-luvun taitteessa keräämän laajan mordvan sanakirja-aineiston toimittaminen julkaisukuntoon. Neliosainen murresanakirja valmistui lopulta 1990–1996.

Sanakirjatyö johdatti myös tiiviiseen yhteistyöhön äidinkielisten mordvalaisten Aleksander Feoktistovin ja Grigori Jermuškinin kanssa.

Mordvan tutkimus kiinnosti Kahlaa vielä pitkään virkavuosien jälkeenkin. Tieteellisistä ja tiedeyhteisön hyväksi tehdyistä ansioistaan hänet valittiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 2000.

Kahla oli omaan rauhaansa vetäytyvä ikiuskollinen kollega, toveri ja perheenjäsen. Vaimonsa Seijan kuoltua joulukuussa 2014 Martti jäi leskenä asumaan omakotitaloa yksin, jättiläis­kuusiaidan siimekseen.

Hän iloitsi kirjoista ja musiikista, läheisistä ja ajokortin suomasta vapaudesta. Vain viimeiset puoli vuotta hän vietti vanhainkodissa, entisillä kotikulmillaan Hämeentiellä.

Elina Kahla

Riho Grünthal


Kirjoittajat ovat Martti Kahlan tytär ja kollega.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet