Muistot

Helena Vehkaoja-Mäkelä 1940–2019

Toimittaja

Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana Helsingissä 28. lokakuuta 2019. Hän oli 79-vuo­tias, syntynyt Ylistarossa 3. toukokuuta 1940.

Vehkaoja kasvoi Ylistarossa viiden hengen sisarusjoukon vanhimpana. Koti ei ollut varakas, joten elämä omakotitalossa opetti lapset sekä tekemään työtä että keksimään nokkelia tapoja ansaita rahaa. He muun muassa ottivat selvää kyläläisten syntymäpäivistä ja myivät sitten pieniä merkkipäiväjuttuja paikallislehteen.

Vanhemmat halusivat lapsilleen kunnon koulutuksen, mutta silti isä Aarre mietti tovin ennen kuin antoi Helenalle luvan lähteä maailmalle.

Ensimmäinen lehtityöpaikka oli Vaasa-lehti. Vehkaoja aloitti myös opinnot Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa.

Helsingissä Vehkaoja sai työpaikan ensin Viikkosanomissa, josta siirtyi 1967 Anna-lehteen.

Hyvin pian hänen leipälajikseen tulivat yhteiskunnalliset asiat, erityisesti tasa-arvokysymykset, joihin hän suhtautui intohimoisesti. SDP:n entinen puoluesihteeri muistaa vieläkin, kuinka Vehkaoja hiillosti häntä palkkaeroista.

Opinnoilla ei ollut kiirettä – päivät täyttyivät reportterin epäsäännöllisestä työstä, ay-toiminnasta, iloisista toimittajasitseistä, lomat matkoista.

Erityisesti Afrikasta tuli Vehkaojalle niin tärkeä maanosa, että hän teki gradunsakin kolmen Afrikan maan yksipuoluejärjestelmästä. Maisterin paperit hän sai vuonna 1972.

Usein Vehkaojan pienessä kaksiossa majaili joku hänen nuorimmista sisaruksistaan, joka oli tullut pääkaupunkiin opiskelemaan. Sisarukset pitivät yhtä ja kantoivat vastuuta toinen toisistaan.

Noin 30 vuotta Annassa riitti, ja Helena Vehkaoja-Mäkelä oli valmis perustamaan oman yrityksen yhdessä puolisonsa toimittaja ja kirjailija Juhani Mäkelän kanssa.

Kumpulan viestintä alkoi yhden naisen yrityksenä. Asiakkaita tuli lisää, toiminta ja henkilökunta laajenivat, ja Vehkaoja-Mäkelä alkoi julkaista muun muassa lemmikkilehti Oma ystävää. Hän myös auttoi paljon kavereitaan yrityksensä kautta.

Joskus Vehkaoja-Mäkelä sanoi, että hän perusti yrityksensä sukulaislasten tulevaisuutta varten.

Hänen ”tallissaan” oli nuoria journalistin alkuja, joita pohjalainen Helena lujakätisesti mentoroi. Hän tarkoitti hyvää, mutta välillä nuoret kapinoivat – ainakin mielessään. Jokainen heistä menestyi hyvin tulevassa ammatissaan.

Vehkaoja-Mäkelä kirjoitti kirjoja muun muassa Ahti Karjalaisesta, koirista ja sekä matkakirjoja yhdessä Juhani Mäkelän kanssa.

Vuonna 1976 Vehkaoja-Mäkelä valittiin Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtajaksi. Nimitys johti yhä useampiin luottamustoimiin.

Eläkepäiviään varten Mäkelät hankkivat Ranskan Antibesista talviasunnon. Siellä Helena hakeutui mukaan Rivieran Suomi-Seuran toimintaan.

Aina reilu ja vieraanvarainen Helena närkästyi, jos kaveri tuli Suomesta käymään Antibesiin eikä yöpynyt hänen luonaan.

Elina Simonen

Kirjoittaja on Helena Vehkaoja-Mäkelän pitkäaikainen ystävä ja työtoveri.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet