Muistot

Elsa Montell 1926–2019

Tekstiilitaiteilija

Tekstiilitaiteilija Elsa Montell kuoli 17. elokuuta 2019 Rovaniemellä 92-vuotiaana. Hän oli syntynyt Rovaniemellä 29. joulukuuta 1926.

Montell opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa 1947–1950, missä tapasi aviomiehensä Matti Saanion. Yhteiselle taipaleelle lähdettiin opiskeluaikana, ja muutto kotitilalle Rovaniemen Oikaraisiin tapahtui 1950, jolloin perheessä oli jo kaksi lasta.

Montell ja Saanio rakensivat Lapin palosta säästyneestä saunasta ateljeekodin Kemijoen rantaan, missä taiteilija aloitteli uraansa osallistuen menestyksekkäästi näyttelyihin ja kilpailuihin.

Taidekutomo Lapin Raanu perustettiin 1955, ja vuonna 1960 rakennettiin entisen talon paikalle kutomotilat ja perheen uusi koti.

Taiteilijaparin toimeentulo oli aluksi niukkaa, mutta pikkuhiljaa alkoi Elsa Montellin työ tulla tunnetuksi.

Montell oli taiteellisen työnsä ohella vastuussa yrityksen liiketoiminnasta. Kun perhe kasvoi vielä kahdella lapsella, oli taiteilijayrittäjän arki kiireistä ja vaati hyvää organisointikykyä.

Kutomo menestyi ja pystyi työllistämään kymmenkunta kylän naista. Päätuotteiksi muodostuivat raanut, villakudonnaiset, joita perinteisesti kudottiin Peräpohjolassa ja Lapissa.

Tasaraitaisten raanujen rinnalle syntyivät maisemaan ja horisonttiin viittaavat mallit, joista Montell erityisesti tunnettiin. Raanun sommittelun välineitä olivat värit ja vaakaviiva. Oikeansävyiset värit olivat olennaisen tärkeitä, ja siksi kaikki langat värjättiin itse.

Montellin tekstiilit puhuttelivat myös kansainvälistä yleisöä. Lappiin suuntautuvien matkailijoiden määrän kasvaessa lisääntyivät myös kutomossa kävijät.

Pihapiiriin pystytettiin 1964 jykevä, kaksikerroksinen hirsirakennus, Raanupirtti, josta saatiin raanunäyttelyille mitä parhaimmat tilat. Kun tärkeät valtiovierailut suuntautuivat Rovaniemelle, raanuja pääsivät ihailemaan valtioiden päämiehet ja heidän puolisonsa.

Montell sai työstään useita palkintoja ja kunniamainintoja: Milanon XI Triennale, Pohjoiskalotin kulttuuripalkinto 1966. Kutojiensa avulla hän toteutti myös useita julkisia teoksia: suuri täkänä Processus Vitae, Auttin kappelin alttariteos sekä Lokan tekojärveen kantaaottava Susi-ryijyteos.

Luomisvoimansa taiteilija ammensi pohjoisesta luonnosta, vuodenaikojen väreistä ja valosta. Tärkeiksi muodostuivat myös näyttelymatkat, kohtaamiset eri alojen taiteilijoiden kanssa ja yhteistyö koko Pohjoiskalotissa.

Omimmillaan taiteilija oli, kun pääsi kulkemaan rakkaaksi käyneen Kuluskairan erämaihin.

Elsan ystävänä oppi huomaamaan, miten Lapin ihminen, tarinat ja luonto olivat yhtä kuin Elsan tekstiilitaide.

Taiteensa kautta jokivarren viimeinen värjäri puhui ja otti kantaa persoonallisella tavallaan luonnon puolesta, luontoa kunnioittaen.

Agneta Hobin

Eevi Matilainen

Kristiina Wiherheimo


Kirjoittajat ovat Elsa Montellin ystäväkollegat ja tytär.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet