Muistot

Heikki Viitala 1943–2019

Kanslianeuvos

Kanslianeuvos Heikki Mikko Viitala kuoli 76-vuotiaana Kuopiossa 15. marraskuuta 2019. Hän oli syntynyt Kauhajoella 2. helmikuuta 1943.

Viitalasta jos kenestä voi sanoa, että hän oli legenda jo ­eläessään. Hänen tupakansavun ja paperipinojen täyttämä työhuoneensa kaupungintalolla oli kokemus, joka jätti kävijöihin pysyvän muiston ja jonka esimerkiksi kirjailija Marja-Leena Tiainen dokumentoi viime vuonna julkaisemaansa romaaniin Kans­lian naiset.

Viitala toimi Kuopion kaupungin palveluksessa 38 vuotta, ja toimeliaan kansliasihteerin kädenjälki näkyy kaupungissa vielä pitkään.

On laskettu, että uransa aikana hän oli puuhaamassa noin puolen sataa muistolaattaa kaupungin merkkihenkilöille.

Juuriltaan Viitala oli eteläpohjalaisia ja koulutukseltaan historiaan suuntautunut valtiotieteen maisteri.

Työt Kuopion kaupunginkansliassa hän aloitti vuonna 1968 päävastuualueenaan kaupungin kansainväliset suhteet. Viitalan omien sanojen mukaan valitsijat katsoivat, että vakaumuksellisesta vasemmistolaisesta ei olisi noissa tehtävissä isoa haittaa, koska suhteita ei tuolloin juuri ollut.

Toisin kävi: kansliasihteeri alkoi luoda tarmokkaasti yhteyksiä ystävyyskaupunkeihin niin idässä kuin lännessäkin. Erityisen kiinteä yhteistyö syntyi neuvostoliittolaisen Pihkovan, itäsaksalaisen Geran ja unkarilaisen Györin kanssa, mutta valtuuskuntia ja tervehdyksiä vaihdettiin myös ei-sosialistisen maailman kanssa aina USA:n Minnesotaa myöten.

Uran alkuvaiheitten huippuhetki oli kesäkuussa 1970, kun Viitala kaupungin virkamiehenä valmisteli virallisen vierailuohjelman Iranin silloiselle šaahille Reza Pahlaville ja hänen puolisolleen Farah Diballe sekä Skdl:n paikallisena puheenjohtajana organisoi mielenosoituksen kuninkaallisia vastaan.

Jälkikäteen hän muisteli järjestäneensä vierailun ”täyden palvelun periaatteella”.

Viitala sai myöhemmin vastuulleen myös kaupungin historiankirjoituksen. Tämän myötä esimerkiksi Kuopion syntymäpäivä muuttui maaliskuulta marraskuulle.

Työtä aloitettaessa ei aavistettu, että siitä tulisi Kuopion oma ”30-vuotinen sota”, jota käytiin yhtä paljon tosiasioilla kuin tunteellakin. Historiamiehenä Viitala teki samanaikaisesti myös omia tutkimuksiaan, joista yksi oli Suomen kommunistisen puolueen historia.

Itse hän ei liittynyt koskaan puolueeseen vaan pitäytyi aatteellisesti väljemmän Skdl:n riveissä. Puolueen kuopiolaisen äänenkannattajan Kansan Sanan hallituksessa hän esti kovan linjan taistolaisia ottamasta lehteä haltuunsa.

Vaikka vasemmistolaisesta oman tiensä kulkijasta oli Kuopiossa monta mielipidettä, niin yhdestä asiasta oltiin yhtä mieltä: kanslianeuvoksen sanaan saattoi aina luottaa. Missä hän lupasi olla mukana, siinä hän myös oli – puoluekannasta riippumatta. Esimerkiksi kansallisfilosofi J. V. Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlallisuudet Kuopio toteutti näkyvimmin koko maassa.

Viitala ei itse pyrkinyt koskaan eturiviin vaan tyytyi toimimaan taustalla vallan kulisseissa harmaana eminenssinä, jonka veroista ei ollut Kuopiossa nähty – ja tuskin nähdään myöhemminkään.

Seppo Kononen

Kirjoittaja on Heikki Viitalan ystävä ja takavuosien kiistakumppani.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet