Muistot

Terry Jones 1942–2020

Näyttelijä ja ohjaaja

Monty Python -tähti Terry Jones kuoli Lontoossa 20. tammikuuta 2020 dementian otsa-ohimolohkorappeumaan, joka on dementian harvinainen muoto. Sairaus oli todettu vuonna 2015. Hän oli 77-vuotias.

Terence Graham Parry Jones syntyi Colwyn Bayn rannikkokaupungissa Walesissa 1. helmikuuta 1942. Jones oli nelivuo­tias, kun perhe muutti Surreyhin Lontoon ulkopuolelle.

Geoffrey Chaucerin Canterburyn tarinat 1300-luvulta käänsivät Jonesin englantilaisen kirjallisuuden opinnot histo­riaan Oxfordin yliopistossa. Yliopistossa Jones liittyi kokeellisen teatterin klubiin, alkoi kirjoittaa ja esittää komediaa ja tapasi Michael Palinin.

Toisin kuin sittemmin ilkikurisesta Monty Pythonista ehkä voisi päätellä, Jones pärjäsi opinnoissaan melko hyvin. Valmistuttuaan hän alkoi tehdä Palinin kanssa tv-ohjelmia BBC:lle. Niissä töissä he tapasivat muun muassa Eric Idlen ja John Cleesen.

Vuonna 1969 Jones, Palin, Cleese, Idle, Graham Chapman ja amerikkalainen animaattori Terry Gilliam ryhtyivät puuhaamaan BBC:lle sarjaa, josta tuli Monty Pythonin lentävä sirkus. Anarkistisen huumorin kylväminen jatkui vuoteen 1974 ja mullisti televisiokomedian.

Jones alkoi kiinnostua pian kirjoittamisen ja näyttelemisen ohella ohjaamisesta. Ryhmän ensimmäisellä elokuvalla, sketsikoosteella Monty Pythonin paremmat pilat (1971) oli ulkopuolinen ohjaaja, mutta seuraavan, Monty Pythonin hullu maailma (1975) ohjasivat Gilliam ja Jones.

Monty Pythonin suurimman elokuvallisen mestariteoksen, Brianin elämän (1979) Jones ohjasi yksin. Jeesuksen elämää mukaillut satiiri sai Atlantin molemmin puolin kriitikoilta kehuja, yleisöltä suosiota ja vanhoillisilta syytteitä rienauksesta. Norjassa ja Irlannissa se kiellettiin.

Jones ohjasi vielä viimeisen Python-elokuvan Elämän tarkoitus (1983), joka palkittiin Cannesissa.

Jones jatkoi omillaan Monty Pythonin lopetettua elokuvien tekemisen. Hän ohjasi komediat Henkilökohtaista (1987) ja Erik viikinkisoturi (1989) ja lastenelokuvan Kaislikossa suhisee (1996). Hänen viimeinen elokuvansa oli tieteiskomedia Absolutely Any­thing (2015).

Elokuvien lomassa Jones palasi alalle, jota oli opiskellut Oxfordissa. Hän oli innostunut etenkin muinaishistoriasta ja keskiajasta. Hän kirjoitti ja juonsi sarjat muun muassa ristiretkistä (1995), keskiajan elämästä (2004) ja barbaareista (2006).

Jonesin historiasarjat olivat päteviä, mutta hän ei välttämättä noudattanut perinteisiä kerrontatapoja. Esimerkiksi ristiretkiä hän käsitteli osittain pythonmaisella huumorilla, mikä teki eurooppalaisiin osuvasta kritiikistä purevaa.

Monty Python -fanit eivät ehkä ole huomanneet Jonesin laajaa uraa koomikkoryhmän jälkeen. Siihen mahtui muun ­muassa kaksi kirjaa Chaucerista, joka oli kääntänyt Jonesin opiskelujen suunnan Oxfordissa, useita lastenkirjoja ja romaaneja.

Jones oli myös poliittisesti aktiivinen. Hän kirjoitti sarjan kolumneja Irakin sotaa vastaan ja julkaisi ne kirjana Terry Jones’s War on the War on Terror (2004). Vuonna 2016 Jones kertoi julkisesti sairaudestaan ja ryhtyi kampanjoimaan tietoisuuden lisäämiseksi dementiasta.

Viimeiseksi teokseksi jäi koominen romaani The Tyrant and the Squire (2018), joka sijoittui Jonesille rakkaaseen ristiretkien aikaan.

Harri Römpötti
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi