Muistot

Jaakko Syrjämäki 1933–2019

Filosofian tohtori, eläintieteen dosentti

Filosofian tohtori, eläintieteen dosentti Jaakko Arvi Syrjämäki kuoli 27. marraskuuta 2019 Tuusulassa.

Hän oli 85-vuotias, syntynyt Teuvalla 3. joulukuuta 1933.

Kansakoulunopettajien Laina ja Arvi Syrjämäen kahdesta pojasta vanhempi, Jaakko, aloitti koulunkäyntinsä Teuvan Perälän kansakoulussa Laina-äidin oppilaana.

Opinnot jatkuivat ensin Seinäjoen lyseossa, ja myöhemmin, kun perhe oli muuttanut Vaasaan, Vaasan lyseossa, jossa Syrjämäki suoritti ylioppilastutkintonsa 1952.

Syrjämäki opiskeli biologiaa ja maantiedettä Helsingin yli­opistossa. Hän valmistui 1959 ­filosofian lisensiaatiksi ja 1962 filosofian tohtoriksi. Väitöskirja käsitteli banaanikärpäsen kosteusaistia.

Valtaosan työurastaan Syrjämäki toimi Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman johtajana. Hän aloitti 1962 asemanhoitajana ja jäi johtajan virasta eläkkeelle 1994. Vuosina 1971–1973 Syrjämäki oli tehtävästään virkavapaalla ja työskenteli Kuopion korkeakoulun suunnittelutehtävissä, opetusministeriön määräämänä professorina. Tärkeä ja pitkäaikainen sivutoimi Syrjämäellä oli Ylioppilastutkintolautakunnassa, ensin apujäsenenä 1968– 1974 sekä 1995 ja varsinaisena jäsenenä 1975–1995.

1970-luvulla Syrjämäki kiinnostui Etelä-Virossa, Tarton läheisyydessä sijaitsevasta Vörtsjärvestä ja sen limnologisesta tutkimusasemasta. Hänen aloitteensa yhdisti kahden aseman tutkijat, ja vörtsjärveläisten ja lammilaisten suhteet ovat jatkuneet lämpiminä useita vuosia.

Syrjämäki opiskeli myös viron kielen päätyen esitelmöimään Tartossa, Viron tiedeakatemian vieraana, ja opettamaan kielen alkeiskurssia Lammin kansalaisopistossa.

Syrjämäen kirjallinen tuotanto on monipuolinen. Tutkimusjulkaisujen lisäksi hän laati myös yleistajuisia tekstejä, suomensi populaareja esityksiä ja kirjoitti yhdessä Hannu Tarmion kanssa ”kurittoman kanslerin” Ernst Palménin elämäkerran.

Hän julkaisi ahkerasti myös kirja-arvioita kollegojensa teoksista sekä kirjoitti pakinoita ja hyönteistarinoita paikallislehtiin. Syrjämäen kiinnostuksesta tieteen yleistajuistamiseen osoittaa myös hänen toimintansa Suomen tiedetoimittajain liiton ensimmäisessä hallituksessa 1985–1988.

Syrjämäki näki tulevan vaimonsa Ritvan (o.s. Luoma) sattumalta, samassa junassa matkustaessaan. Sinnikäs salapoliisityö toi pariskunnan yhteen, ja yhteinen koti perustettiin Tuusulaan.

Siellä syntyi perheen tytär ja virisi innokas kotiseutuharrastus sekä erityisesti eläkevuosina kukoistanut golfharrastus yhdessä Ritva-vaimon kanssa.

Lapsenlapset ja perhe, muut sukulaiset ja laaja ystävien piiri jäivät kaipaamaan luotettavaa, lämmintä ja huumorintajuista Jaskaa.

Marja Syrjämäki

Sami Syrjämäki

Kirjoittajat ovat Jaakko Syrjämäen tytär ja veljenpoika.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet