Muistot

Johannes Brotherus 1923–2019

Diplomi-insinööri

Diplomi-insinööri Johannes Brotherus kuoli Kaunialassa 11. marraskuuta 2019 96-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 1. kesäkuuta 1923.

Brotherus syntyi vahvasti isänmaalliseen perheeseen. Koulunkäynti Helsingin Normaalilyseossa keskeytyi talvisotaan. Hän lähti Kemiin oman isänsä mukana 16-vuotiaana, Sissipataljoona 5:n palvelukseen.

Keväällä 1941 Brotherus kirjoitti ylioppilaaksi. Seuraavalla viikolla alkoi Kauhavalla Ilmaupseerikurssi 13, johon hän alaikäisenä tarvitsi vanhempiensa suostumuksen. Kun Brotheruksen äiti vastusti, Brotherus totesi pyrkivänsä sukellusveneisiin, ellei pääse lentämään. Lupa tuli.

Valmistumisensa jälkeen Brotherus palveli ensin Täydennyslentolaivue 35:ssä ja joulukuusta 1943 heinäkuuhun 1944 ohjaajana hävittäjälentolaivue 24:ssä, jonka viimeinen elossa ollut ohjaaja hän oli. Tässä laivueessa hän saavutti kaksi vahvistettua ilmavoittoa Messer­schmitt-hävittäjällä. Jatkosodan lopun hän lensi tiedustelulaivue 16:tta.

Sodan jälkeen Brotherus valmistui lentokoneenrakennuksen diplomi-insinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta, ja vuonna 1948 avioitui Anjan (o.s. Mäkelä) kanssa.

Perheeseen syntyi kaksi lasta, Ilkka ja Anna.

Brotheruksen ensimmäiset kaksikymmentä työvuotta kuluivat Valmetin palveluksessa. Aluksi hän työskenteli lentokonetehtaalla Kuorevedellä ja Tampereella, sitten laivadieselmoottorien parissa Rautpohjan tehtaalla Jyväskylässä ja lopulta Helsingissä Katajanokan telakan johtajana.

Toiset kaksi vuosikymmentä hän palveli Wärtsilässä, ensin Kone ja Silta -tehtaalla sen siirtyessä Sörnäisistä Järvenpäähän ja viimeiset vuodet konsernin teknisenä johtajana.

Työtehtävien vastuullinen hoito oli Brotherukselle kunnia-asia. Hän oli tiukan ja jämptin miehen maineessa, mutta samalla huumorintajuinen ja viihdyttävä seuramies, johon teekkarivuodet ja Retuperän WBK olivat jättäneet lähtemättömän jäljen.

Brotherus oli työtoveriensa sekä koko konepajainsinöörikunnan suuresti arvostama kollega.

Hänelle tärkeitä yhteisöjä olivat Suomen Konepajainsinööriyhdistys sekä sota-ajan lentäjien yhdistys Pilvenveikot. Kummankin puheenjohtajana hän toimi useita vuosia.

Vapaa-ajalla mieluisia harrastuksia Johannekselle olivat syksyiset retket Lappiin. Hän vaelsi tiettömässä erämaassa, istui iltatulilla ja yöpyi laavussa yli 70-vuotiaaksi asti.

Rakkain paikka hänelle oli Lohjalla, Lehmijärven rannalla sijaitseva kesäpaikka, Ahteri. Siellä hän sai nauttia luonnosta, kalastaen sekä tehden metsätöitä, joista hän suuresti piti. Puukko, pokasaha ja kirves olivat hänelle tärkeitä välineitä arjen työn vastineeksi.

Viimeisinä vuosinaan Johannes istui paljon kuistilla ja nautti komeista punahongista pihassa, kuikkien huutelusta ja savusaunan pehmeistä löylyistä. Ahteri oli hänen paratiisinsa.

Tiivis yhteydenpito sukulaisiin oli lapsuudessa opittu tapa ja rikkaus, jota isä ylläpiti vieden yli sukupolvien jatkunutta perinnettä eteenpäin. Perinne jatkuu.

Ilkka Brotherus

Kirjoittaja on Johannes Brotheruksen poika.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet