Muistot
Pentti Karhu 1932–2020
Opetuspäällikkö Onni Pentti Karhuhttps://www.hs.fi/haku/?query=onni+pentti+karhu kuoli 21. huhtikuuta 2020 nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana. Hän oli 88-vuotias, syntynyt Utajärvellä 3. maaliskuuta 1932.
Karhu oli nuorin Rajalan talon seitsemän pojan ja kuuden tytön perheessä. Perheen isä oli maanviljelijä ja äiti laajalti tunnettu lapsenpäästäjä.
Utajärvellä suoritetun keskikoulun jälkeen Karhu halusi opettajaksi. Hän lähti lukuvuodeksi 1954–1955 Hyrynsalmen Väisälän kylän kouluun. Toiseksi opettajaksi saapui Helsingistä vastavalmistunut ylioppilastyttö Irma Pajuvuo, syntyjään Muolaasta.
Lukuvuoden loputtua pari vihittiin. Avioliitto oli pitkä, 64 vuotta. Heille syntyi kaksi lasta, Jukka ja Kari.
Suoritettuaan kansainvälisen radiosähköttäjän tutkinnon Karhu sai väliaikaisia töitä Rannikkoradioasema Helsinki Radiosta. Hän pestautui kesällä 1956 radiosähköttäjäksi Werner Hacklin -varustamon rahtilaivaan M/S Otto H. Matka suuntautui Kiinan Kantoniin. Paluumatka oli raskas. Suezin kriisin seurauksena kanava oli suljettu, joten Otto H:n oli kierrettävä Afrikka.
Karhu sai syksyllä 1957 työpaikan IBM:stä. Työsuhde jatkui yli 34 vuotta. Hän työskenteli huoltoteknikkona, teknisen osaston opettajana ja lopuksi opetuspäällikkönä. Työkaverien yhdessäolo jatkui vapaa-ajallakin, kuten kalastusmatkoilla Ahvenanmaalle. Yhteiset mökit Ylläksellä liittivät myös perheenjäseniä yhteisöön.
Karhun perhe muutti rakenteilla olevaan Roihuvuoreen 1960, ja Pentti alkoi innolla ajaa asuinpaikkansa monipuolista kehittämistä toimien useissa Itä-Helsingin järjestöissä.
Hän vaikutti mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Roihuvuoren osaston puheenjohtajana 1972–1991, Roihuvuoren Kokoomuksen puheenjohtajana 1973–1983, Roihu ry:n puheenjohtajana 1984–2003 sekä Roihuvuoren ja Tammisalon Meriulkoilijat ry:n hallituksen puheenjohtajana 1991–1995. Hänet kutsuttiin seuran ensimmäiseksi kunniakommodoriksi.
Luonteeltaan avoin ja seurallinen Pentti Karhu toimi myös aikuisopetuksen näköalapaikalla. Vuodet 1985–1992 hän oli Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenenä ja vuodesta 1985 Itä-Helsingin Kansalaisopiston ja Kannatusyhdistyksen johtokuntien jäsenenä.
Itä-Helsingin Kulttuuriseurassa toimiessaan hän oli toimittamassa ja osaltaan kirjoittamassa seuran julkaisemia kirjoja Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä (2000) ja Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi (2005).
Kari Karhu
Jouko Strand
Kirjoittajat ovat Pentti Karhun poika ja sisarenpoika.
Karhu oli nuorin Rajalan talon seitsemän pojan ja kuuden tytön perheessä. Perheen isä oli maanviljelijä ja äiti laajalti tunnettu lapsenpäästäjä.
Utajärvellä suoritetun keskikoulun jälkeen Karhu halusi opettajaksi. Hän lähti lukuvuodeksi 1954–1955 Hyrynsalmen Väisälän kylän kouluun. Toiseksi opettajaksi saapui Helsingistä vastavalmistunut ylioppilastyttö Irma Pajuvuo, syntyjään Muolaasta.
Lukuvuoden loputtua pari vihittiin. Avioliitto oli pitkä, 64 vuotta. Heille syntyi kaksi lasta, Jukka ja Kari.
Suoritettuaan kansainvälisen radiosähköttäjän tutkinnon Karhu sai väliaikaisia töitä Rannikkoradioasema Helsinki Radiosta. Hän pestautui kesällä 1956 radiosähköttäjäksi Werner Hacklin -varustamon rahtilaivaan M/S Otto H. Matka suuntautui Kiinan Kantoniin. Paluumatka oli raskas. Suezin kriisin seurauksena kanava oli suljettu, joten Otto H:n oli kierrettävä Afrikka.
Karhu sai syksyllä 1957 työpaikan IBM:stä. Työsuhde jatkui yli 34 vuotta. Hän työskenteli huoltoteknikkona, teknisen osaston opettajana ja lopuksi opetuspäällikkönä. Työkaverien yhdessäolo jatkui vapaa-ajallakin, kuten kalastusmatkoilla Ahvenanmaalle. Yhteiset mökit Ylläksellä liittivät myös perheenjäseniä yhteisöön.
Karhun perhe muutti rakenteilla olevaan Roihuvuoreen 1960, ja Pentti alkoi innolla ajaa asuinpaikkansa monipuolista kehittämistä toimien useissa Itä-Helsingin järjestöissä.
Hän vaikutti mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Roihuvuoren osaston puheenjohtajana 1972–1991, Roihuvuoren Kokoomuksen puheenjohtajana 1973–1983, Roihu ry:n puheenjohtajana 1984–2003 sekä Roihuvuoren ja Tammisalon Meriulkoilijat ry:n hallituksen puheenjohtajana 1991–1995. Hänet kutsuttiin seuran ensimmäiseksi kunniakommodoriksi.
Luonteeltaan avoin ja seurallinen Pentti Karhu toimi myös aikuisopetuksen näköalapaikalla. Vuodet 1985–1992 hän oli Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenenä ja vuodesta 1985 Itä-Helsingin Kansalaisopiston ja Kannatusyhdistyksen johtokuntien jäsenenä.
Itä-Helsingin Kulttuuriseurassa toimiessaan hän oli toimittamassa ja osaltaan kirjoittamassa seuran julkaisemia kirjoja Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä (2000) ja Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi (2005).
Kari Karhu
Jouko Strand
Kirjoittajat ovat Pentti Karhun poika ja sisarenpoika.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
