Muistot    |   Muistokirjoitus

Johanna Ehrnrooth 1958–2020

Kuvataiteilija

Kuvataiteilija Johanna Ehrnrooth kuoli 26. toukokuuta 2020 vakavaan sairauteen kotonaan Helsingissä. Hän oli 61-vuotias, syntynyt Helsingissä 23. kesäkuuta 1958.

Johanna Ehrnrooth varttui kansainväliseksi jo lapsesta, hän kävi Ranskalaisen koulun Helsingissä. Koulun jälkeen Ehrnrooth opiskeli Pariisissa Académie Julienissa ja École Nationale Supérieure des Beaux-Artsissa, josta hän valmistui 1983.

Debyyttinäyttelynsä Ehrnrooth piti Pariisissa 1982 ja Suomessa hänellä oli ensimmäinen oma näyttely 1993. Vuoden 1994 läpimurtonäyttelyn jälkeen hänellä oli kaikkiaan neljätoista yksityisnäyttelyä sekä lukuisia yhteisnäyttelyitä muun muassa Ranskassa ja Helsingissä. Hän oli Ars Fennica -palkinnon voittajaehdokas vuonna 2001 ja sai helmikuussa 2020 Svenska litteratursällskapetin palkinnon.

Ehrnrooth oli naimisissa kuvataidekriitikko Dan Sundellin kanssa, heillä on yksi poika.

Johanna Ehrnroothin viimeiseksi näyttelyksi jäi vuoden 2018 näyttely Galerie Forsblomissa.

Galleristi Kaj Forsblom sanoo pitävänsä tuota näyttelyä ehdottomasti Ehrnroothin parhaana kautta aikain. ”Johanna Ehrnrooth oli aina figuratiivinen maalari, mutta tässä näyttelyssä tuli mukaan abstrakteja suuntaviivoja. Se oli uskomaton harppaus eteenpäin.”

Ehrnroothin kuvakieli oli Ranskan-vuosien peruja ja myös japanilainen taide vaikutti häneen paljon. ”Kuitenkin juuret ovat selvästi Suomessa ja taiteen sanoma tulee suomalaisesta kuvankäsittelytavasta”, Kaj Forsblom kuvaa.

Täysin oma linja ja omaperäinen kuvakieli, jota Ehrnrooth kehitti johdonmukaisesti, toivat hänen taiteelleen paljon ihailijoita sekä Suomessa että ulkomailla.

Ehrnroothin teoksia on sekä yksityiskokoelmissa että muun muassa Amos Andersonin, Helsingin taidemuseon Hamin, Kiasman ja Saastamoisen säätiön kokoelmissa.

Persoonana Johanna Ehrnrooth oli sielukas, vähän ujo, hyvin sivistynyt, älykäs ihminen, Kaj Forsblom kertoo. Ja vaikka hän oli hyvä keskustelukumppani, ei hän koskaan tyrkyttäytynyt esille eikä viihtynyt parrasvaloissa.

Vuonna 2006 kuvataidekriitikko Timo Valjakka kirjoitti näyttelyarvostelussa Helsingin Sanomissa, miten Johanna Ehrnroothin maalaukset ”ovat eräänlaisia labyrintteja, moniulotteisia tiloja, joissa alkuperäistä esinettä on vaikea erottaa sen kuvajaisesta ja todellista asiaa illuusiosta.”

Valjakka tulkitsi heijastusten liittyvän muun muassa kysymyksiin ihmisten välisen kommunikaation hauraudesta ja jatkoi kirjoittamalla:

”Bo Carpelan liitti muutaman vuoden takaisessa kirjoituksessaan Ehrnroothin taiteeseen sanan ’meripihka-aika’. Se kuvaa osuvasti sekä hänen lämmintä väriasteikkoaan että heijastusten synnyttämää vaikutelmaa jonkinlaisesta väliaineesta.”

Johanna Ehrnroothin muistohuone on avoinna Galerie Forsblomin studiossa 4.–14. kesäkuuta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet