Muistot    |   Muistokirjoitus

Olavi Kauko 1926–2020

Musiikkikriitikko, musiikin teorian lehtori

Filosofian tohtori Olavi Kauko (ent. Haapaniemi) kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen Suursuon sairaalassa Helsingissä 16. kesäkuuta 2020. Hän oli 94-vuotias, syntynyt Helsingissä 27. tammikuuta 1926.

Kauko syntyi kolmilapsisen helsinkiläisen kauppiasperheen kuopukseksi. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän asui Töölössä.

Jatkosodan loppuvaiheet hän oli 18-vuotiaana armeijassa, viimeiseksi Ilmasotakoulussa, mutta ei osallistunut taisteluihin. Sodan jälkeen hän jatkoi oppikoulun loppuun ja valmistui ylioppilaaksi Ressusta kesällä 1945.

Kauko opiskeli Helsingin yli­opistossa musiikkitiedettä ja romaanista filologiaa. Lisäksi hän opiskeli pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa.

Vuonna 1952 hän asui useita kuukausia Pariisissa, missä hän opiskeli pianonsoittoa Paul ­Roësin johdolla ja toimi samaan aikaan Ranskan radion ulkomaanpalvelun suomenkielisessä toimituksessa. Tässä työpaikassa hän tapasi tulevan vaimonsa.

Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi Kauko lähti vuonna 1956 ASLA-Fulbright-stipen­diaat­­tina Yhdysvaltoihin, Rochesterin yliopiston Eastman School of Musiciin. Rochesterissa valmistui väitöskirja The Development of a Phenomenological Approach to Music as seen in Selected Theories of Tonal Organization.

Suomeen palattuaan Kauko aloitti Helsingin Sanomien musiikkikriitikkona syyskuussa 1958.

Kauko oli edelläkävijä paitsi kansainvälistymisessä myös työurien pidentämisessä. Vielä eläkkeelle jäätyäänkin hän jatkoi arvostelujen kirjoittamista Helsingin Sanomiin freelancerina 76-vuotiaaksi. Tilaajat siis saivat lukea Kaukon arvosteluja kuudella vuosikymmenellä.

Vähemmän näkyvän päätyönsä Kauko teki kuitenkin opetustehtävissä Sibelius-Akatemiassa, jossa hän työskenteli musiikin teorian lehtorina vuodesta 1960 eläkkeelle jäämiseensä asti keväällä 1989.

Kauko analysoi jatkuvasti musiikkia. Hänen erikoisalaansa oli musiikin muotoanalyysi. Hän muun muassa osoitti Joonas Kokkosen juhlakirjaan Kuvastimessa… durch einen Spiegel (1981) kirjoittamassaan esseessä Sibelius ja aika, että Sibeliuksen viidennen sinfonian osien pituuksien suhteista löytyy kultaisen leikkauksen suhdeluku 1,618.

Musiikkimies oli myös kielimies. Suomenkielisen perheen poika kävi ruotsinkielistä kansakoulua ja luki saksan ensimmäisenä vieraana kielenä oppikoulussa.

Hän luki ranskaa laudatur-tasolle yliopistolla, kirjoitti väitöskirjansa englanniksi, luki Sinuhe egyptiläisen italialaisena käännöksenä oppiakseen kieltä ja alkoi kypsässä keski-iässä opiskella omatoimisesti turkkia, jota hän oppikin melko hyvin.

Olavi Kaukon lähipiiriin kuului kolme lasta ja kuusi lastenlasta.

Karlo Kauko

Klaus Kauko

Silva Kauko


Kirjoittajat ovat Olavi Kaukon lapsia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet