Muistot    |   Muistokirjoitus

Kari Karhu 1956–2020

Biologi

Biologi Kari KapuKarhu (ent. Laine) kuoli kotonaan Turussa 8. toukokuuta 2020. Hän oli 64-vuotias, syntynyt Janakkalassa 6. helmikuuta 1956.

Lapsuudenkoti metsän keskellä Meri-Porissa lienee sytyttänyt kipinän elämänmittaiselle luontoinnostukselle.

Lukioikäisenä Karhu toimi Porin Lyseon luontokerhon Kaktuksen puheenjohtajana, ja hänen lintuihin sekä hyönteisiin liittyvä lajintuntemuksensa oli jo silloin omaa luokkaansa.

Koulupäivien aikana äiti saikin huolehtia kotona kasvatettavana olleiden perhostoukkien ruokinnasta ja seurata koteloiden kuoriutumista.

Kuuden laudaturin ylioppilas aloitti opinnot Turun yliopistossa biologian laitoksella 1976.

Karhu valmistui eläintieteestä filosofian lisensiaatiksi ennätysnopeasti jo 1981. Jatkokoulutus vei hänet opiskelemaan Yhdysvaltoihin Chicagon ja Arizonan yliopistoihin 1981–1982.

Paluunsa jälkeen Karhu työskenteli Turun yliopistossa tutkimus- ja opetustehtävissä.

Hän väitteli 1998 filosofian tohtoriksi. Väitöskirja käsitteli tunturikoivulla elävien ­eliö­yhteisöjen vuorovaikutusta. Väitöskirja perustui Kevon tutkimusasemalla tehtyihin maastokokeisiin ja vaikutti ratkaisevalla tavalla tunturimittarituhojen mekanismin ymmärtämiseen.

Ympäristönsuojelun oppi­aineen kehittämisessä Karhun panos oli merkittävä, ja hän toimi myös oppiaineen lehtorina sekä toimitti mm. kaksi peruskurssin oppikirjaa.

Vuonna 1988 Karhu siirtyi Turun kaupungin luonnonsuojeluasioista vastaavaksi ympäristönsuojelusuunnittelijaksi.

Tärkeäksi työkentäksi muodostui Ruissalon saaren luonnonarvojen turvaaminen, ensin saaren Natura-päätöksen valmistelussa ja sen jälkeen suojelun täytäntöönpanossa.

Ruissalon omistuksen siirtymisessä valtiolta kaupungille luonnonsuojeluasioiden huo­mioiminen oli tärkeä tehtävä, johon Karhu innolla paneutui.

Sittemmin luonnonsuojelu­asioiden integroiminen Turun kaupungin maankäytön suunnitteluun muodostuikin Karhun päätyöksi ja kehittyi hänen ansiostaan merkittävästi.

Monet muistavat Karhun aktiivisena lintuharrastajana. Hän tulikin tunnetuksi ensimmäisten tekstihakulaitteita eli piippareita hyödyntävien lintutiedotusten yhtenä pääsuunnittelijana. Vuonna 1993 hänet nimettiin Bongariliiton Vuoden bongariksi.

Karhulla oli poikkeuksellinen kyky paneutua tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Kun jokin asia joko työ- tai vapaa-ajalla sai hänet innostumaan, hän omistautui sille täysin.

Postimerkit, valokuvaus, ­ruuanlaitto, kirjallisuus ja espanjan kieli olivat Karhulle rakkaita harrastuksia. Hänen pieteetillä keräämänsä laatusienet olivat haluttuja raaka-aineita jopa Helsingin huippuravintoloissa.

Kahdelle tyttärelleen Kari oli äärimmäisen välittävä isä, joka ajatteli aina lastensa parasta.

Roosa Karhu

Mikko Jokinen

Kirjoittajat ovat Kari Karhun tytär ja työkaveri.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet