Muistot    |   Muistokirjoitus

Arne Rousi 1931–2020

Kasvitieteen professori

Kasvitieteen professori Arne Rousi kuoli Turussa 12. heinäkuuta 2020. Hän oli 88-vuo­tias, syntynyt Jämsässä 1. syyskuuta 1931.

Rousi toimi Turun yliopistossa yli 30 vuoden ajan, kuusi viimeistä vuotta rehtorina. Jo hänen pro gradu -tutkielmansa palkitseminen Helsingin yliopistossa tiedekunnan parhaana ennusti hienoa uraa.

Väitöskirjan jälkeen 1957 hän siirtyi Turkuun, ja ura eteni Kalifornian kautta Maatalouden Tutkimuskeskukseen ja Turun yliopistoon. Rousi oli luonnon herkkää tasapainoa ymmärtävä geneetikko ja kasvisystemaatikko, jonka sivistyneisyys näkyi rakkaudessa tieteeseen, musiikkiin, kirjallisuuteen ja kieliin.

Kiinalaiset yliopistot etsivät 1980-luvulla yhteistyökumppaniksi maailman parasta tyrni­asiantuntijaa ja päätyivät Rousiin. Hän on siteeratuimpia tyrnitutkijoita 1971 julkaisemansa teoksen The genus Hippophaë L. A taxonomic study ansiosta. Hänen laaja ammattitaitonsa kattoi niin tyrnit, pensasmustikat kuin mesivadelmatkin.

Parhaita osoituksia Rousin monipuolisuudesta tiedemiehenä on, että valtiovalta palkitsi hänen teoksensa Auringonkukasta viiniköynnökseen (1997) tiedonjulkistamispalkinnolla.

Rousi tuki edelleenkin jatkuvaa Amazon-projektia, eikä Ruissalon kasvitieteellistä puutarhaa olisi nykymuodossaan ilman hänen aktiivisuuttaan.

Geenipankit, yliopistojen tieteellinen profiloituminen, suuren yleisön huomioiminen, medianäkyvyys, laadun ja kilpailun kriteerit ja tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistäminen eivät 1980-luvun lopulla olleet akateemisessa maailmassa itsestäänselvyyksiä. Näitä tavoitteita Rousi edisti niin Turun yliopiston, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kuin Suomalaisen Tiedeakatemiankin kautta.

Rehtorina hänen erityinen kielitaitonsa, joka kattoi kotimaisten kielten lisäksi mm. venäjän, englannin, ranskan ja saksan, oli erinomainen etu yliopiston kansainvälistämisessä.

Musiikilla oli Rousin elämässä keskeinen asema. Hänellä oli laaja musiikin tuntemus, syvällinen ymmärrys musiikista ja musiikin esittämisen lainalaisuuksista sekä rakkaus kamarimusiikkiin. Lahjakkuudesta pianistina todistaa sekin, että hän sai perehtyä pianonsoiton saloihin merkittävien pedagogien Dmitry Hintzen, Timo Mikkilän ja France Ellegaardin johdolla.

Venäjän kielen taitoisena ja venäläistä kulttuuria ja kirjallisuutta tuntevana Rousi ystävystyi monien eturivin venäläisten muusikoiden, esimerkiksi Dmitri Baškirovin, Igor Bezrodnyin, Daniil Shafranin ja Aleksei Lybimovin kanssa.

Rousi toimi useita vuosia Kuhmon Kamarimusiikin hallituksen puheenjohtajana ja oli kantava voima myös Turun Soitannollisessa Seurassa. Seuran Pianokvintetti, johon Rousi kuului, esitti Sibelius-museossa tunnettuja pianokvintettoja, Schumannia, Brahmsia, Dvořákia, Šostakovitšia ja Franckia. Rousi esiintyi paljon myös duo- ja trio­kokoonpanoissa.

Arne Rousilta löytyi aina aikaa myös puolisolle, lapsille, läheisille ja ystäville. Ryhdikkään herrasmiehen hieno persoonallisuus säilyy muistona hänestä.

Heikki Kallio

Juhani Lagerspetz

Kari Immonen


Kirjoittajat ovat Arne Rousin ystävä ja työtoveri, perheystävä sekä kollega. Oikaisu 1.8.: Arne Rousi oli syntynyt 1931, ei 1913 ja hän kuoli 88-vuotiaana, ei 106-vuotiaana.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet