Muistot    |   Muistokirjoitus

Liisa Ratia 1920–2020

Diplomi-insinööri

Diplomi-insinööri Liisa Ratia (o.s. Autio) kuoli 3. heinäkuuta 2020 Helsingissä 99-vuotiaana. Hän oli syntynyt Sortavalassa 20. marraskuuta 1920 pormestariperheeseen.

Ratia pääsi ylioppilaaksi Sortavalan tyttökoulusta keväällä 1939. Syksyllä hän aloitti kemian opiskelun Teknillisessä korkeakoulussa yhtenä harvoista naisopiskelijoista. Diplomi-insinööriksi hän valmistui 1946.

Ratia liittyi Lotta Svärd -järjestöön 17-vuotiaana. Talvisodassa hän oli muonitus- ja sääasematehtävissä Sortavalassa ja jatkosodassa Pitkärannan ja Käsnäselän sääasemilla. Hän oli taitava radisti. Ratia oli ansioitunut sotiemme veteraani.

Liisa Ratia avioitui opiskelutoverinsa Urpo Ratian kanssa 1945. Perheeseen syntyi neljä lasta 1946–1953. Vaikka äidin paikan katsottiin tuolloin olevan kotona, tarjosi Lemminkäinen Liisa Ratialle perustettavan laboratorion vetäjän tointa.

Vastavalmistuneelle kemistille asfaltti- ja rakennusala olivat vieraita. Tietoa oli haettava niukasta ulkomaisesta kirjallisuudesta. Laboratorio aloitti toimintansa 1. marraskuuta 1948. Lemminkäinen valmisti silloin kattohuopia, asfalttipäällysteitä ja betonituotteita. Muutto Vaasaan 1950 Urpon työn takia keskeytti uran, mutta Liisa kutsuttiin uudelleen 1954 laboratorion johtoon.

Lemminkäisen vuonna 1955 Lohjalle rakentaman kattohuopatehtaan toiminnassa laboratorion rooli oli elintärkeä. Ratiasta tuli maamme johtava kateaine­asiantuntija ja alan kehittäjä, jonka panos silloisessa Kattohuopayhdistyksessä ja kansainvälisessä RITC-järjestössä oli merkittävä.

Ratian vahva asiantuntemus bitumipohjaisissa materiaaleissa ja laaja kansainvälinen verkosto ja kielitaito mahdollistivat voimakkaan panoksen myös asfaltti- ja rakennusmateriaalialan ja sen laadunvalvontamenetelmien kehittämisessä.

Ratia oli Lemminkäisen histo­rian merkittävin operatiivisen toiminnan naisvaikuttaja ja pidetty esimies. Hän jäi eläkkeelle 1981.

Vapaa-aikanaan Ratia luki ja matkusti paljon sekä harrasti musiikkia. Hänellä oli 50 vuoden ajan kausikortti Oopperaan sekä HKO:n ja RSO:n konsertteihin. Ratia toimi aktiivisesti Zonta-järjestössä 90-vuotiaaksi asti. Hän oli mm. kerhojen sihteeristön jäsen 1972–1982. Eläkevuosinaan hän oli mukana miehensä Urpon konsulttiliiketoiminnassa.

Ratia oli myös innokas sukututkija. Hänen työnsä tuloksena syntyi vuonna 2013 neljää sukua käsittelevä 530-sivuinen teos Juuremme Karjalassa.

Liisan ja Urpon rakas harrastus oli kesäasunto Loviisassa, jonne he mielellään kutsuivat sukuaan ja ystäviään.

Lauri Ratia

Lars Forsten

Kirjoittajat ovat Liisa Ratian poika ja pitkäaikainen kollega.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet