Muistot    |   Muistokirjoitus

Joachim von Grumme 1933–2020

EU-komission virkailija

EU-komission ulkosuhdeosaston virkailija Joachim von Grumme kuoli 28. lokakuuta 2020 Mammernin hoitokodissa Sveitsissä.

Hän oli 87-vuotias, syntynyt Kölnissä 24. huhtikuuta 1933.

Lempinimellä Peter tunnettu von Grumme tuli suomalaisille tutuksi 1970-luvun alkupuoliskolla, kun Suomi ryhtyi muiden Efta-maiden tapaan neuvottelemaan Euroopan talousyhteisön kanssa vapaakauppasopimuksesta.

Hän osoittautui päteväksi ja sympaattiseksi kollegaksi, joka pyrki aina löytämään ratkaisuja neuvotteluissa esillä olleisiin ongelmiin.

Neuvottelujen myötä von Grumme opittiin tuntemaan paitsi eurooppalaisena virkamiehenä myös ihmisenä. Tiedettiin, että hänen sukujuurensa olivat Saksan itäosien vanhassa aristokratiassa ja että hänellä oli sukulaisia Ruotsissa ja Suomessa.

Hän kuului siihen saksalaiseen sukupolveen, jonka elämän toinen maailmansota ja Saksan luhistuminen oli perusteellisesti mullistanut.

Sittemmin hän löysi Brysselistä itselleen uuden kodin ja ammatillisen uran, joka tarjosi mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä rauhanomaisen Euroopan rakennustyössä.

Ennen Brysseliin asettumistaan von Grumme vietti kouluvuodet sukulaistensa hoivissa Ruotsissa ja opiskeli sen jälkeen Harvardissa Yhdysvalloissa.

Suomen ja Euroopan talous­yhteisön (ja Euroopan hiili -ja ­teräsyhteisön) välisten vapaakauppasopimusten astuttua voimaan 1974 niitä hallinnoimaan perustettiin sekakomiteat.

Joachim von Grummesta tuli näiden sekakomiteoiden pitkäaikainen komissiopuolen sihteeri, jonka kanssa monet suomalaiset virkamiehet tulivat läheiseen kosketukseen.

Vapaakauppajärjestelyt nostivat jatkuvasti esille monia käytännön kysymyksiä, jotka liittyivät milloin paperi- tai terästuotteisiin, tekstiileihin tai jalostettuihin elintarvikkeisiin ja ylipäätänsä sopimusten tulkintoihin, oli sitten kyse esimerkiksi verotuksesta tai valtion tukitoimista.

Näissä tilanteissa von Grummen rooli oli aina rakentava ja hyödyllinen. Hän tunsi komis­sion organisaation ja tiesi asiantuntijat, joiden kanssa ongelmia päästiin selvittämään.

Hän oli helposti lähestyttävä ja antoi omalla hillityllä ja luotettavalla esiintymisellään myös mallia siitä, kuinka brysseliläisessä monikansallisessa työympäristössä kannattaa toimia.

Von Grummen sukusiteet Pohjois-Eurooppaan vaikuttivat siihen, että hän oli aidosti kiinnostunut Suomesta, meidän talouselämästämme ja yleensä suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä. Hän tunsi Suomen hyvin Lappia myöten ja luki Hufvudstadsbladetia säännöllisesti.

Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen aikaan 1990-luvulla von Grumme oli jo eläkkeellä, mutta tiedämme, että Suomen EU-jäsenyyden toteutuminen vuoden 1995 alussa ilahdutti häntä suuresti.

Eläkevuosinaan von Grumme keskittyi yksityiselämään ja vaalimaan suhteitaan omaan pieneen mutta tärkeään sukulais- ja ystäväpiiriinsä.

Pekka Huhtaniemi

Kirjoittaja on Joachim von Grummen kollega.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet