Muistot    |   Muistokirjoitus

Matti Piipponen 1937–2021

Oopperalaulaja

Oopperalaulaja, tenori Matti Piipponen kuoli 1. tammikuuta 2021 Helsingissä. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Helsingissä 26. helmikuuta 1937.

Matti Piipponen oli monipuolinen oopperalaulaja. Hän opiskeli laulua maineikkaan Adelaide von Skilondzin johdolla Tukholmassa ja Heikki Teittisen johdolla Helsingissä ja viulunsoittoa Erik Cronvallin johdolla. Vuonna 1956 Piipponen sai jaetun ensimmäisen palkinnon Helsingissä pidetyssä tenorikilpailussa Veijo Varpion ja Usko Viitasen kanssa.

Piipponen oli Helsingin Teatteriorkesterin konserttimestari 1961–1963, Kouvolan orkesterin johtaja 1962–1963, eri musiikki­opistojen viulun- ja laulunopettaja 1958–1962 ja Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professori 1973–1977.

Piipposen oopperaura alkoi Suomen kansallisoopperassa, jossa hän toimi konserttimestarina. Hänen laulajan- ja koomikonkykynsä oli keksitty keväällä 1960 Kansallisoopperan maaseutukiertueen Sevillan parturi -esityksessä.

Lokakuussa 1960 oopperaan oli tulossa Benjamin Brittenin koomisen Albert Herring -oopperan ensi-ilta. Nimiosan esittäjä Veikko Tyrväinen loukkaantui harjoituksissa, putosi telineiltä, katkaisi olkaluunsa ja joutui sairaalaan pariksi kuukaudeksi.

Piipponen pelasti esityksen. Hän nousi näyttämölle orkesterimontusta konserttimestarin paikalta ja opetteli vaativan ja pitkän osansa viikossa, mikä kävi etevältä ja lahjakkaalta muusikolta ilmeisen helposti.

Piipposen todettiin sopivan ”Kevään prinssin” osaan kuin valettu ja hänen hahmoaan pidettiin ”herkullisena”.

Pian nuoren laulajan tie vei Saksaan. Hänellä oli vuodet 1964–1973 solistikiinnitys Düsseldorfin oopperaan, jonka lavalla saattoi näihin aikoihin laulaa kymmenkunta suomalaista laulajaa. Frankfurtin oopperan solisti hän oli 1976–1985. Samalla hän vieraili monilla keskieurooppalaisilla näyttämöillä. Ulkomailla hän käytti taiteilijanimeä Matti Juhani Piipponen.

Uran huippuhetkiä olivat Herodesin rooli Richard Straussin Salomessa ja nimirooli Jacques Offenbachin koomisessa Orfeus Manalassa -operetissa Amsterdamissa 1970-luvulla. Orfeuksen hupaisassa roolissa hänellä oli se suuri etu, että pystyi hurmaamaan myös viulunsoittotaidoillaan.

Suomessa Piipposen vaikuttavimpia rooleja oli hullun naisen osa Benjamin Brittenin Kuovi­joki-kirkko-oopperassa, jota esitettiin Temppeliaukion kirkossa 1976 ja 1977. Seppo Heikinheimon mukaan rooli oli ”suurtyö, eräs hienoimpia taiteellisia saavutuksia, mihin suomalainen oopperalaulaja on koskaan yltänyt”.

Kun Piipponen esitti Novgorodin kauppiasta Aulis Sallisen Ratsumiehessä Lahdessa 1987, Helsingin Sanomien kriitikon mukaan hän hallitsi ”terävän tenorinsa pirullisen taitavasti, elehtii teatraalisesti ja liikkuu ketterästi, kuin aina valmiina tanssimaan ripaskaa”.

Piipposella oli notkea, instrumentaalinen tenori, joka sopi parhaiten erilaisiin karaktäärirooleihin. Hänen tulkinnoissaan yhdistyivät älykkyys, suurimusikaalisuus, äänen erinomainen hallinta, selkeä teksti, terävä ilmaisukyky ja riemastuttava näyttämöhuumori.

Saksalaisen liedin tulkkina Piipponen sai paljon tunnustusta. Pianisti Ralf Gothónin kanssa hän esitti myös paljon Yrjö Kilpisen ja Seppo Nummen lauluja. Piipponen muistetaan myös Bachin Passioiden suvereenina evankelistana.

Hannu-Ilari Lampila
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi