Muistot
Nunna Kristoduli 1945–2020
Filosofian maisteri, kirjailija ja kääntäjä nunna Kristoduli https://www.hs.fi/haku/?query=kristoduli (ent. Anna-Leena Lampihttps://www.hs.fi/haku/?query=anna-leena+lampi) kuoli Alzheimerin taudin heikentämänä 23. joulukuuta 2020 Rääkkylän terveyskeskuksessa. Hän oli 75-vuotias, syntynyt Helsingissä 18. kesäkuuta 1945.
Tiedon taudista hän kantoi pystypäin ja itselleen luonteenomaisesti jopa hieman uteliaana. Tutkimuksiin hän hakeutui omatoimisesti havaittuaan, että sanat katoavat mielestä käännöstyötä tehdessä.
Anna-Leena Lampi, luterilaisen perheen tytär, löysi tiensä ortodoksiseen kirkkoon 17-vuotiaana. Lukiolaisena hän meni Lintulan luostariin talkoolaiseksi ja abiturienttikeväänä liittyi ortodoksiseen kirkkoon, ja luostarikutsumus vahvistui.
Vanhempien, Annan ja Heimon, oli vaikea hyväksyä ajatusta, että lahjakas tytär menisi luostariin. Arkkipiispa Paavalin ehdotuksesta sovittiin, että ennen lopullista menoaan kreikkalaiseen luostariin Lampi opiskelisi ensin Helsingin yliopistossa pääaineenaan kreikkalainen filologia. Opintojensa ohella hän toimi ortodoksisen uskonnon opettajana.
Thessalian Pindos-vuoristoon, Bytouman luostariin, Lampi lähti kesällä 1973. Siellä hänet vihittiin nunna Kristoduliksi. Luostarielämää hän on kuvannut päiväkirjoissaan, joita alkoi pitää jo 11-vuotiaana. Luostarissa hän tunsi vapautuneensa maailmallisesta elämästä, vaikka työtä ja uuden oppimista riitti.
Nunna Kristoduli toimi luostarin autonkuljettajana, kirjanpitäjänä ja puutarhurina ja opetti luostarikoulun tytöille englantia. Kreikan kielen taito syveni, ja sen myötä alkoivat käännöstyöt.
Monivuotinen suururakka, Filokalian – pyhien kilvoittelijaisien kirjoitusten – kääntäminen Valamon Ystävien tukemana suomeksi, on jo itsessään elämäntyö. Tässä vaiheessa vanhemmatkin ymmärsivät, että tyttären lahjat eivät jääneet kirkon piirissä käyttämättä.
1980-luvulla nunna Kristoduli alkoi tehdä matkoja Suomeen. Hän vaikutti omalta osaltaan Suomen ja Kreikan ortodoksikirkkojen yhteistyön edistymiseen.
Nunna Kristoduli oli vilpitön ja suorapuheinen ihminen. Epäkohdan havaitessaan hän otti sen esille niin perheen kuin kirkonkin piirissä.
Hän ei voinut sivusta seurata myöskään Kreikassa esiin tulleita antisemitistisiä näkemyksiä. Erimielisyys kreikkalaisen piispan kanssa johti siihen, että hän jätti vastoin alkuperäisiä aikeitaan Bytouman luostarin ja palasi vuonna 2001 Suomeen asettuen Lintulan luostariin. Myöhemmin hän vieraili kuitenkin useaan otteeseen vanhassa luostarissaan.
Lintulan luostarissa nunna Kristodulista kasvoi merkittävä uskonnollinen kirjailija sekä konstailemattomana ja huumorintajuisena ihmisenä myös suosittu esitelmöitsijä.
Hän teki jatkuvasti käännöksiä ja auttoi auliisti muita kääntäjiä. Hän toimi kreikkalaisten kirkonmiesten tulkkina heidän tavatessaan Suomen presidenttejä.
Nunna Kristoduli teki matkoja luostareihin aina Siinaita ja Yhdysvaltoja myöten. Valamon luostari Laatokalla oli rakas vierailukohde.
Nunna Kristoduli seurasi maailman menoa. Toisen kotimaansa Kreikan tapahtumia hän tarkkaili internetissä päivitellen usein rakkaita kreikkalaisiaan.
Myös lapsuuden perhe oli hänelle rakas, ja hän oli hyvin selvillä meidän sisarusten ja meidän lapsiemme kuulumisista iloiten onnistumisistamme ja antaen tukensa myös kokemiimme vastoinkäymisiin.
Hän oli kiintynyt lapsuuden kesäpaikkaan Vehmersalmella, ja vielä viime kesänä istuskeli onnellisena sen laiturilla. Onnellisimmillaan hän oli kuitenkin toteuttaessaan nuorena herännyttä kutsumusta ja saadessaan pyhittää elämänsä Jumalalle.
Marja Lampi
Kirjoittaja on nunna Kristodulin sisko.
Tiedon taudista hän kantoi pystypäin ja itselleen luonteenomaisesti jopa hieman uteliaana. Tutkimuksiin hän hakeutui omatoimisesti havaittuaan, että sanat katoavat mielestä käännöstyötä tehdessä.
Anna-Leena Lampi, luterilaisen perheen tytär, löysi tiensä ortodoksiseen kirkkoon 17-vuotiaana. Lukiolaisena hän meni Lintulan luostariin talkoolaiseksi ja abiturienttikeväänä liittyi ortodoksiseen kirkkoon, ja luostarikutsumus vahvistui.
Vanhempien, Annan ja Heimon, oli vaikea hyväksyä ajatusta, että lahjakas tytär menisi luostariin. Arkkipiispa Paavalin ehdotuksesta sovittiin, että ennen lopullista menoaan kreikkalaiseen luostariin Lampi opiskelisi ensin Helsingin yliopistossa pääaineenaan kreikkalainen filologia. Opintojensa ohella hän toimi ortodoksisen uskonnon opettajana.
Thessalian Pindos-vuoristoon, Bytouman luostariin, Lampi lähti kesällä 1973. Siellä hänet vihittiin nunna Kristoduliksi. Luostarielämää hän on kuvannut päiväkirjoissaan, joita alkoi pitää jo 11-vuotiaana. Luostarissa hän tunsi vapautuneensa maailmallisesta elämästä, vaikka työtä ja uuden oppimista riitti.
Nunna Kristoduli toimi luostarin autonkuljettajana, kirjanpitäjänä ja puutarhurina ja opetti luostarikoulun tytöille englantia. Kreikan kielen taito syveni, ja sen myötä alkoivat käännöstyöt.
Monivuotinen suururakka, Filokalian – pyhien kilvoittelijaisien kirjoitusten – kääntäminen Valamon Ystävien tukemana suomeksi, on jo itsessään elämäntyö. Tässä vaiheessa vanhemmatkin ymmärsivät, että tyttären lahjat eivät jääneet kirkon piirissä käyttämättä.
1980-luvulla nunna Kristoduli alkoi tehdä matkoja Suomeen. Hän vaikutti omalta osaltaan Suomen ja Kreikan ortodoksikirkkojen yhteistyön edistymiseen.
Nunna Kristoduli oli vilpitön ja suorapuheinen ihminen. Epäkohdan havaitessaan hän otti sen esille niin perheen kuin kirkonkin piirissä.
Hän ei voinut sivusta seurata myöskään Kreikassa esiin tulleita antisemitistisiä näkemyksiä. Erimielisyys kreikkalaisen piispan kanssa johti siihen, että hän jätti vastoin alkuperäisiä aikeitaan Bytouman luostarin ja palasi vuonna 2001 Suomeen asettuen Lintulan luostariin. Myöhemmin hän vieraili kuitenkin useaan otteeseen vanhassa luostarissaan.
Lintulan luostarissa nunna Kristodulista kasvoi merkittävä uskonnollinen kirjailija sekä konstailemattomana ja huumorintajuisena ihmisenä myös suosittu esitelmöitsijä.
Hän teki jatkuvasti käännöksiä ja auttoi auliisti muita kääntäjiä. Hän toimi kreikkalaisten kirkonmiesten tulkkina heidän tavatessaan Suomen presidenttejä.
Nunna Kristoduli teki matkoja luostareihin aina Siinaita ja Yhdysvaltoja myöten. Valamon luostari Laatokalla oli rakas vierailukohde.
Nunna Kristoduli seurasi maailman menoa. Toisen kotimaansa Kreikan tapahtumia hän tarkkaili internetissä päivitellen usein rakkaita kreikkalaisiaan.
Myös lapsuuden perhe oli hänelle rakas, ja hän oli hyvin selvillä meidän sisarusten ja meidän lapsiemme kuulumisista iloiten onnistumisistamme ja antaen tukensa myös kokemiimme vastoinkäymisiin.
Hän oli kiintynyt lapsuuden kesäpaikkaan Vehmersalmella, ja vielä viime kesänä istuskeli onnellisena sen laiturilla. Onnellisimmillaan hän oli kuitenkin toteuttaessaan nuorena herännyttä kutsumusta ja saadessaan pyhittää elämänsä Jumalalle.
Marja Lampi
Kirjoittaja on nunna Kristodulin sisko.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
