Muistot
Vitali Dobrinin 1954–2021
Karjalainen kuvataiteilija Vitali Dobrinin https://www.hs.fi/haku/?query=vitali+dobrininkuoli Kostamuksessa 19. tammikuuta 2021 koronaviruksen ja pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.
Hän oli 66-vuotias, syntynyt Uhtualla 25. joulukuuta 1954. Tosin äiti ilmoitti syntymäajaksi 1.1.1955, jotta pojan armeijaan meno siirtyisi vuodella eteenpäin.
Karjalaisittain Dobrinin oli nimeltään Jyrkin Timon Mikitän Päntön Huotin Vitalihttps://www.hs.fi/haku/?query=jyrkin+timon+mikitan+panton+huotin+vitali. Suvun kantaisä Jyrki Hyvönen perusti Vienan kirkasvetisen suurjärven Kiitehenjärven rantaan Munankilahden kylän, jossa suku asui 1700-luvun loppupuolelta alkaen sukupolvien ajan.
Kylä tyhjennettiin 1950-luvulla kylmän sodan aikana, koska se sijaitsi lähellä rajaa.
Uhtuan keskikoulun käytyään Dobrinin opiskeli aluksi Petroskoissa taideopistossa, mutta lahjakkaana hänet ohjattiin hakemaan Leningradiin, jossa hän valmistui Herzenin taidekorkeakoulusta parhain arvosanoin.
Hän perusti Kalevalaan (entinen Uhtua) taidekoulun, ja sieltä häntä pyydettiin siirtymään Kostamuksen tuolloin rakenteilla olevaan kaupunkiin, josta luvattiin hyvät edellytykset taidekoululle. Dobrinin toimi sen johtajana yli kaksi vuosikymmentä.
Hän toimi – ja osittain asui – myös Kuhmossa kansalaisopiston kuvataideopettajana vuosina 1990–2005 ja siirsi venäläisen klassisen kuvataideopetuksen mukaista tietoa ja taitoa myös suomalaisille oppilailleen.
Taiteilijana Dobrinin oli tuottelias. Aluksi töiden aihepiirinä olivat karjalaiset maisemat ja ihmiset. Pian hän loi oman tyylinsä ja ilmaisutapansa käsitellä kansansa – erityisesti vienalaisten – elämää ja sitä myötä myös ryhtyi maalaamaan moniselitteisiä Kalevala-teemaisia töitä.
Jo elinaikanaan Dobrininia ryhdyttiin kutsumaan Karjalan kansallistaiteilijaksi. Näyttelyitä hänellä on ollut niin eri puolilla Karjalaa ja Venäjää kuin myös Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa. Hänen teoksiaan on useissa Venäjän taidemuseoissa, erityisen paljon Karjalan taidemuseossa Petroskoissa.
1990-luvun alussa niistä koottiin suuri näyttely Neuvostoliiton tiede- ja kulttuurikeskukseen Helsinkiin.
Kalevala-teemaisia teoksiaan Dobrinin ei myynyt, sillä hän halusi kokoelman säilyvän ehjänä. Kuvia näistä maalauksista voi nähdä vuonna 2015 ilmestyneessä vienankarjalaksi käännetyssä Kalevalassa. Dobrininin töitä on julkaistu myös useissa muissa kirjoissa.
Dobrinin oli myös muotokuvamaalari. Suomessa hän maalasi Kalevala-tutkija Väinö Kaukosen ja kansanrunousarkiston pitkäaikaisen johtajan Pekka Laaksosen sekä monia muita merkkihenkilöitä.
Taiteellisen työnsä ohessa Vitali Dobrinin osallistui yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän oli aktiivisesti mukana Vienan runokylien elvytyshankkeessa 1990-luvulla ja osallistui monille tutkimusmatkoille yhdessä maanmiestensä ja suomalaisten kanssa.
Dobrininin lähipiiriin kuuluivat vaimo ja taiteilijatoveri Larisa sekä tytär Eiva lapsineen.
Markku Nieminen
Kirjoittaja on Vitali Dobrininin ystävä.
Hän oli 66-vuotias, syntynyt Uhtualla 25. joulukuuta 1954. Tosin äiti ilmoitti syntymäajaksi 1.1.1955, jotta pojan armeijaan meno siirtyisi vuodella eteenpäin.
Karjalaisittain Dobrinin oli nimeltään Jyrkin Timon Mikitän Päntön Huotin Vitalihttps://www.hs.fi/haku/?query=jyrkin+timon+mikitan+panton+huotin+vitali. Suvun kantaisä Jyrki Hyvönen perusti Vienan kirkasvetisen suurjärven Kiitehenjärven rantaan Munankilahden kylän, jossa suku asui 1700-luvun loppupuolelta alkaen sukupolvien ajan.
Kylä tyhjennettiin 1950-luvulla kylmän sodan aikana, koska se sijaitsi lähellä rajaa.
Uhtuan keskikoulun käytyään Dobrinin opiskeli aluksi Petroskoissa taideopistossa, mutta lahjakkaana hänet ohjattiin hakemaan Leningradiin, jossa hän valmistui Herzenin taidekorkeakoulusta parhain arvosanoin.
Hän perusti Kalevalaan (entinen Uhtua) taidekoulun, ja sieltä häntä pyydettiin siirtymään Kostamuksen tuolloin rakenteilla olevaan kaupunkiin, josta luvattiin hyvät edellytykset taidekoululle. Dobrinin toimi sen johtajana yli kaksi vuosikymmentä.
Hän toimi – ja osittain asui – myös Kuhmossa kansalaisopiston kuvataideopettajana vuosina 1990–2005 ja siirsi venäläisen klassisen kuvataideopetuksen mukaista tietoa ja taitoa myös suomalaisille oppilailleen.
Taiteilijana Dobrinin oli tuottelias. Aluksi töiden aihepiirinä olivat karjalaiset maisemat ja ihmiset. Pian hän loi oman tyylinsä ja ilmaisutapansa käsitellä kansansa – erityisesti vienalaisten – elämää ja sitä myötä myös ryhtyi maalaamaan moniselitteisiä Kalevala-teemaisia töitä.
Jo elinaikanaan Dobrininia ryhdyttiin kutsumaan Karjalan kansallistaiteilijaksi. Näyttelyitä hänellä on ollut niin eri puolilla Karjalaa ja Venäjää kuin myös Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa. Hänen teoksiaan on useissa Venäjän taidemuseoissa, erityisen paljon Karjalan taidemuseossa Petroskoissa.
1990-luvun alussa niistä koottiin suuri näyttely Neuvostoliiton tiede- ja kulttuurikeskukseen Helsinkiin.
Kalevala-teemaisia teoksiaan Dobrinin ei myynyt, sillä hän halusi kokoelman säilyvän ehjänä. Kuvia näistä maalauksista voi nähdä vuonna 2015 ilmestyneessä vienankarjalaksi käännetyssä Kalevalassa. Dobrininin töitä on julkaistu myös useissa muissa kirjoissa.
Dobrinin oli myös muotokuvamaalari. Suomessa hän maalasi Kalevala-tutkija Väinö Kaukosen ja kansanrunousarkiston pitkäaikaisen johtajan Pekka Laaksosen sekä monia muita merkkihenkilöitä.
Taiteellisen työnsä ohessa Vitali Dobrinin osallistui yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän oli aktiivisesti mukana Vienan runokylien elvytyshankkeessa 1990-luvulla ja osallistui monille tutkimusmatkoille yhdessä maanmiestensä ja suomalaisten kanssa.
Dobrininin lähipiiriin kuuluivat vaimo ja taiteilijatoveri Larisa sekä tytär Eiva lapsineen.
Markku Nieminen
Kirjoittaja on Vitali Dobrininin ystävä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
