Muistot    |   Muistokirjoitus

Kalervo Hentilä 1925–2020

Valtiotieteiden maisteri

Valtiotieteiden maisteri Kalervo Hentilä kuoli 30. joulukuuta 2020 Helsingissä 95-vuo­tiaana. Hän oli syntynyt Parikkalassa 16. maaliskuuta 1925.

Hentilä kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta 1945. Val­tiotieteen maisteriksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1950.

Työura alkoi Valtion lisenssi­toimikunnassa, josta hän siirtyi Tukkukauppiaiden liittoon. Liki 30-vuotinen palvelus kauppa- ja teollisuusministeriön kauppa­osaston osastopäällikkönä ja ylijohtajana alkoi 1962.

Hentilä toimi vuodesta 1963 suomalais-neuvostoliittolaisen talouskomission jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän osallistui kaikkiin Neuvostoliiton kanssa käytyihin neuvotteluihin tavaranvaihdosta. Hentilää on luonnehdittu ”idänkaupan salaneuvokseksi”. Hän toimi mm. lisenssi­viraston johtokunnan puheenjohtajana ja Matkailun edistämiskeskuksen johtokunnan puheenjohtajana.

Hän oli Suomen Vientiluotto oy:n hallintoneuvoston jäsen 1963–1990, Kemiran johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsen sekä Suur-Helsingin Osuuspankin johtokunnan puheenjohtaja 1981–1990. Hän sai ansioistaan Suomen Leijonan komentajamerkin 1966, Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin 1977 ja Suomen Leijonan 1. luokan komentajamerkin 1986.

Tehtävät ulkomaankaupan edistämisen parissa veivät Hentilää lukuisille työmatkoille ­Aasiaan, Eurooppaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin sekä Neuvostoliittoon. Hän muisteli usein työ­uran värikkäitä vaiheita. Kohdemaiden tavat käärmeensyönteineen kaikkineen olivat karjalaispojan silmin katsottuna eksoottisia, ja ulkomaankaupasta vastanneet ministerit olisivat olleet pulassa ilman kokeneen virkamiehen taustatukea.

Vuonna 1991 Hentilä siirtyi ulkoasiainhallintoon johtamaan Itä-Euroopan aputoimia suur­lähettiläänä. Työura sai pian tämän jälkeen äkkinäisen päätöksen aivoinfarktin myötä.

Vaikka sairaus vaikutti liikuntakykyyn, niin ajatus kulki edelleen terävästi. Vahva kiinnostus ajankohtaisten asioiden ja etenkin kauppa- ja teollisuuspolitiikan seuraamiseen säilyi elämän loppuun saakka. Hentilän ensimmäisestä avioliitosta Riitta Linnapuomin kanssa syntyi yksi lapsi. Eläkevuosina iloa elämään toivat kaksi lastenlasta. Toisen avioliiton hän solmi Mirja Aar­nion kanssa.

Kesäpaikasta Juvan Huttu­mäellä muodostui tärkeä kiinnekohta ja kaipauksen kohde, kun liikuntakyky ei enää mahdollistanut siellä oleskelua.

Hentilä harrasti ja keräsi antiikkia ja taidetta. Merkittävä osa kokoelmaa olivat taiteilija Unto Koistisen kamee-sarjan useat teokset. Hentilän motto ”Ars Semper, Aurora Vitae” kuvaa osuvasti elinikäistä kiinnostusta taiteeseen: taide on ikuista ja elämän aamunkoitto.

Helka-Liisa Hentilä

Kirjoittaja on Kalervo Hentilän veljentytär.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet