Muistot    |   Muistokirjoitus

Rauni Paakkunainen 1933–2021

Filosofian maisteri

Filosofian maisteri Rauni Inkeri Paakkunainen (o.s. Arponen) kuoli 6. tammikuuta 2021 Helsingissä 87-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 13. maaliskuuta 1933.

Paakkunainen kävi Lucina Hagmanin perustamaa Helsingin uutta yhteiskoulua ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1960. Mäkelänrinteen yhteiskoulussa hän työskenteli 1959–1973, ja siellä hän myös tutustui tulevaan puolisoonsa Raimoon, Mäkelänrinteen aikuislukion rehtoriin.

Rauni Paakkunainen toimi Kouluhallituksessa (nyk. Opetushallitus) 1973–1975 ennen pitkää työuraansa Helsingin yli­opiston II normaalikoulussa 1975–1996. Paakkunaisen työura oli monipuolinen ja hyvin tuloksellinen.

Kieltenopetus ja opettajankoulutus, erityisesti niiden uudistaminen ja kehittäminen, olivat Paakkunaisen keskeinen työsarka. Tähän hänellä oli monia vaikutuskanavia, kun hän toimi 1960–1990-luvuilla hyvin aktiivisesti opetussuunnitelmatyöryhmissä, kymmenien oppikirjojen kirjoittajana, vieraiden kielten opettajaopiskelijoiden ohjaavana opettajana, työssä olevien opettajien lääninkouluttajana sekä suosittuna luennoitsijana koulutuspäivillä.

Paakkunainen oli aktiivinen jäsen myös Suomen kieltenopettajien liitossa ja Suomen ruotsin­opettajien yhdistyksessä. Ylioppilastutkintolautakunnassa hän oli ruotsin jaoksen jäsen 1980–2000-luvuilla.

Helsingin yliopiston II normaalikoulussa Paakkunainen uudisti opetusharjoittelua käynnistäen ohjaavien opettajien yhteistyön ja ohjauksen yli ainerajojen. Samalla hän sovelsi tutkimustietoa tulevien kieltenopettajien koulutukseen.

Paakkunainen oli edelläkävijä ja suunnannäyttäjä kunakin aikana uusien opetus- ja opiskelutapojen käyttämisessä, kuten jo 1970-luvulla yhteistoiminnallisten työtapojen ja opetusteknologian soveltamisessa kieltenopetukseen. Erittäin merkittävä vaikutus hänellä oli myös viestinnällisen ja suullisen kieltenopetuksen ja -opiskelun leviämiseen kouluihin jo 1980-luvulta lähtien.

Raunin toimintaa kuvasivat innovatiivisuus, antaumuksellisuus, taidokkuus ja yhteistyö. Persoonana hän oli lempeä, rauhallinen ja kannustava. Rauni oli esikuva, joka on jättänyt vahvat jäljet opettajaopiskelijoiden ja monien kieltenopettajien opettajuuteen. Esimerkillään hän innosti opiskelijoita ja kollegoja oppikirjailijoiksi ja herätti kiinnostuksen tutkimustietoon ja jatko-opintoihin.

Kirjallisuus ja erityisesti dekkarit, parvekkeen kukoistava kukka- ja vihannestarha sekä gourmet-kokkaaminen perheelle ja ystäville kuuluivat Raunin harrastuksiin. Raunin ja Raimon yhteinen intohimo oli sukututkimus. Yhdessä he julkaisivat Paakkunaisen suvun historian, ja Raimon kuoltua Rauni julkaisi oman sukunsa Arposten mittavan historian.

Rauni, merkittävä kieltenopetuksen ja opettajankoulutuksen kehittäjä, on poissa, mutta hänen valoisa muistonsa ja työnsä jälki säilyvät.

Pirjo Harjanne

Raili Hildén

Minna Kunttu

Kirjoittajat ovat Rauni Paakkunaisen kollegoita ja ystäviä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet