Muistot    |   Muistokirjoitus

Jyri Paulaharju 1932–2021

Eversti

Eversti Jyri Paulaharju kuoli 19. helmikuuta 2021 Vantaalla. Hän oli 88-vuotias, syntynyt Hämeenlinnassa 15. toukokuuta 1932.

Paulaharju oli ansioitunut tykkimies, tiedemies, filatelisti, sukututkija ja kirjallinen lahjakkuus. Hän kirjoitti ja toimitti yli 30 kirjaa, useita ohjesääntöjä sekä lähes 1 000 lehtiartikkelia ja pienoistutkimusta. Merkittävä osa hänen kirjallisesta tuotannostaan käsitteli sotahistoriaa, kenttätykistön ja tykistöjoukkojen historiaa, sotilaskartoitusta, tykistötiedustelua sekä tiedustelu- ja ilmakuvausta. Hänestä tuli näiden alojen arvostettu asiantuntija, mistä osoituksena ovat lukuisat palkitsemiset ja huomionosoitukset.

Paulaharjun sotilaskoulutus alkoi jo vuonna 1944, kun hän liittyi Kurikan suojeluskunnan poikaosastoon ja toimi jatkosodan loppuvaiheessa sotilaspoikana Topografipataljoonan esikunnassa. Varusmiespalveluksen Paulaharju suoritti Niinisalossa vuonna 1953. Kadettikoulusta hän valmistui vuonna 1955 ja Sotakorkeakoulusta vuonna 1969. Merkittävimmän työuransa Paulaharju teki Pääesikunnan kuvakeskuksen johtajana. Hän uudisti kuvakeskuksesta tutkimus- ja palvelulaitoksen, joka yhdessä eri alojen tutkimuslaitosten kanssa kehitti tiedustelukuvausta ja ilmakuvausta, tutki kuvatun ja arkistoidun kuvamateriaalin säilyvyyttä sekä kokeili High Speed -kuvauksen käyttöä sotilasteknologiassa ja teollisuuden tuotantoprosesseissa.

Jäätyään eläkkeelle 1980 Paulaharju toimi muun muassa Kadettikunnan ja Upseeriliiton luottamustehtävissä sekä Suomen tykistömuseon tutkimusjohtajana. Tässä tehtävässä hän ideoi yhdessä museon johtajan kanssa runsaasti erityisnäyttelyiden aiheita, joihin Paulaharju kirjoitti näyttelykäsikirjoituksen. Tutkijana Paulaharju selvitti myös useiden museoesineiden taustat ja käytön. Hänen panostaan Tykistömuseon toiminnan kehittäjänä arvostettiin suuresti niin aselajin piirissä kuin sotahistoriasta kiinnostuneiden keskuudessa.

Paulaharju kirjoitti ylioppilaaksi 1951 Munkkiniemen yhteiskoulussa Helsingissä. Perheen vanhimpana lapsena hän oli nuorempien sisarustensa tukena ja aina valmiina auttamaan. Kadettikoulun aikana Jyri tapasi vaimonsa Ritva Soinisen. Heille syntyi kolme lasta. Eläkkeelle siirryttyään Jyri matkusteli paljon vaimonsa kanssa. Arkipäivän ohjelmaan kuului usein matka Helsinkiin Hakaniemen halliin kahville.

Santahaminassa käynnit olivat tärkeitä muisteluhetkiä, silloin tutkittiin kaikki kohteet uudemman kerran. Jyrin yhteydet luokkatovereihin ja kadettiystäviin säilyivät loppuun asti.

Kotona hänellä oli aina jokin tutkimustyö meneillään. Jatkuvasti tutkijat ottivat häneen yhteyttä ja pyysivät apua tai kyselivät mielipidettä. Hänen päätöstyönsä oli lapsuuden perheen vilkkaan muuttohistorian työstäminen ja taittaminen kirjaksi. Jyrin muisti säilyi kirkkaana viimeisiin päiviin asti.

Marjut Paulaharju

Pekka Majuri

Kari Vilamo


Kirjoittajat ovat Jyri Paulaharjun sisko sekä kollegoja ja pitkäaikaisia ystäviä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet