Muistot
Jorma Ahonen 1946–2021
Lääninpoliisijohtaja, varatuomari Jorma Ahonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jorma+ahonen kuoli vakavan sairauden uuvuttamana 9. maaliskuuta 2021 Kouvolassa. Hän oli 74-vuotias, syntynyt karjalaiseen perheeseen Kokkolassa 30. marraskuuta 1946.
Ahonen valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1970. Varatuomarin arvon hän sai vuonna 1975.
Ahonen työskenteli koko työuransa poliisihallinnossa. Hän aloitti apulaisnimismiehenä, ja eteni pian nimismieheksi ensin Elimäelle ja sitten Joutsenoon. Ahonen nimitettiin 1981 silloin Espoossa toimineen Poliisiopiston johtajaksi ja hän sai poliisineuvoksen arvon.
Kouvolan piirin nimismieheksi hänet nimitettiin 1987. Tässä virassa hän johti läänin pääkaupungin poliisi-, ulosotto- ja syyttäjätointa. Vuodesta 1992 alkaen Ahonen keskittyi kuitenkin poliisiasioihin. Hänet nimitettiin silloin Kymen lääninpoliisineuvokseksi, korkeaan virkaan johtamaan koko läänin poliisitointa.
Oltuaan välillä kehittämistehtävissä sisäasiainministeriössä Ahonen tuli nimitetyksi lääniuudistuksen yhteydessä Itä-Suomen läänin poliisijohtajaksi. Näin hän johti poliisia vieläkin suuremmalla alueella, peräti kolmessa maakunnassa.
Kun suurläänit lakkautettiin, Ahonen siirtyi vielä vastaperustettuun poliisihallitukseen poliisijohtajaksi ennen eläköitymistään vuonna 2011. Ahonen vaikutti osaltaan siihen, että poliisihallitus sijoitettiin maan pääkaupunkiin.
Esimiehenä ja juristina Ahonen oli luonteensa mukaisesti positiivinen ja kannustava. Hänellä oli iso vaikutus poliisin kansainvälisten yhteyksien laajentumiseen 1990-luvun alussa.
Virkatyön lisäksi hän vaikutti kansainvälisen poliisiyhdistyksen Ipan tehtävissä usean vuosikymmenen ajan. Hän toimi muun muassa Ipan Suomen-yhdistyksen puheenjohtajana 1988–2000 ja kansainvälisen järjestön varapresidenttinä 1997–2003. Kielitaitoinen Ahonen oli taitava verkostoituja, ja hän ylläpiti kansainvälisiä kontakteja vielä eläkkeelle siirryttyäänkin.
Ahonen palkittiin uransa aikana poliisin kultaisella ansioristillä poliisitoimen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
Ahosella riitti energiaa myös muuhun yhdistystoimintaan. Hän toimi muun muassa Suomen Nimismiesyhdistyksessä sekä Poliisilakimiehet ry:n puheenjohtajana 1980-luvulla. Hän oli kummankin yhdistyksen kultaisen ansiomerkin haltija.
Vapaa-ajalla Jorma rakasti matkustamista ja erityisesti Kreikan saaria, joista suosikki oli Amorgos. Avioliitto ja yhteiset matkat rakkaan Leena-vaimon kanssa kestivät 50 vuotta. He saivat kaksi lasta, ja lapsenlapsia on kolme. Vaari oli aktiivisesti mukana lastenlastensa elämässä ja reissasi myös heidän kanssaan ulkomaita myöten.
Jorma omasi positiivisen eteenpäin katsovan elämänasenteen, jonka hän säilytti vaikean sairautensa loppuun saakka.
Marja Huilla
Arto Nieminen
Antero Rytkölä
Kirjoittajat ovat Jorma Ahosen tytär sekä ystäviä ja kollegoita.
Ahonen valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1970. Varatuomarin arvon hän sai vuonna 1975.
Ahonen työskenteli koko työuransa poliisihallinnossa. Hän aloitti apulaisnimismiehenä, ja eteni pian nimismieheksi ensin Elimäelle ja sitten Joutsenoon. Ahonen nimitettiin 1981 silloin Espoossa toimineen Poliisiopiston johtajaksi ja hän sai poliisineuvoksen arvon.
Kouvolan piirin nimismieheksi hänet nimitettiin 1987. Tässä virassa hän johti läänin pääkaupungin poliisi-, ulosotto- ja syyttäjätointa. Vuodesta 1992 alkaen Ahonen keskittyi kuitenkin poliisiasioihin. Hänet nimitettiin silloin Kymen lääninpoliisineuvokseksi, korkeaan virkaan johtamaan koko läänin poliisitointa.
Oltuaan välillä kehittämistehtävissä sisäasiainministeriössä Ahonen tuli nimitetyksi lääniuudistuksen yhteydessä Itä-Suomen läänin poliisijohtajaksi. Näin hän johti poliisia vieläkin suuremmalla alueella, peräti kolmessa maakunnassa.
Kun suurläänit lakkautettiin, Ahonen siirtyi vielä vastaperustettuun poliisihallitukseen poliisijohtajaksi ennen eläköitymistään vuonna 2011. Ahonen vaikutti osaltaan siihen, että poliisihallitus sijoitettiin maan pääkaupunkiin.
Esimiehenä ja juristina Ahonen oli luonteensa mukaisesti positiivinen ja kannustava. Hänellä oli iso vaikutus poliisin kansainvälisten yhteyksien laajentumiseen 1990-luvun alussa.
Virkatyön lisäksi hän vaikutti kansainvälisen poliisiyhdistyksen Ipan tehtävissä usean vuosikymmenen ajan. Hän toimi muun muassa Ipan Suomen-yhdistyksen puheenjohtajana 1988–2000 ja kansainvälisen järjestön varapresidenttinä 1997–2003. Kielitaitoinen Ahonen oli taitava verkostoituja, ja hän ylläpiti kansainvälisiä kontakteja vielä eläkkeelle siirryttyäänkin.
Ahonen palkittiin uransa aikana poliisin kultaisella ansioristillä poliisitoimen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
Ahosella riitti energiaa myös muuhun yhdistystoimintaan. Hän toimi muun muassa Suomen Nimismiesyhdistyksessä sekä Poliisilakimiehet ry:n puheenjohtajana 1980-luvulla. Hän oli kummankin yhdistyksen kultaisen ansiomerkin haltija.
Vapaa-ajalla Jorma rakasti matkustamista ja erityisesti Kreikan saaria, joista suosikki oli Amorgos. Avioliitto ja yhteiset matkat rakkaan Leena-vaimon kanssa kestivät 50 vuotta. He saivat kaksi lasta, ja lapsenlapsia on kolme. Vaari oli aktiivisesti mukana lastenlastensa elämässä ja reissasi myös heidän kanssaan ulkomaita myöten.
Jorma omasi positiivisen eteenpäin katsovan elämänasenteen, jonka hän säilytti vaikean sairautensa loppuun saakka.
Marja Huilla
Arto Nieminen
Antero Rytkölä
Kirjoittajat ovat Jorma Ahosen tytär sekä ystäviä ja kollegoita.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
