Muistot    |   Muistokirjoitus

Niilo Montonen 1946-2020

Yrittäjä

Yrittäjä Niilo Montonen kuoli 30. toukokuuta 2020 Pihtiputaalla. Hän oli syntynyt 26. maaliskuuta 1946 Anttolassa.

Saatujen esitietojen mukaan Niilo Montonen lähti illalla 30. toukokuuta 2020 kesämökiltä sähköpotkulaudalla liikenteeseen. Vähän myöhemmin hänet löydettiin noin 600 metrin päästä mökistä metsätieltä kuolleena sähköpotkulauta vieressään. Taskussa oli korvasieniä. Näin kertoo kuolemansyylausunto 5. kesäkuuta 2020.

Montosen matka pienestä Saimaan saaresta pihtiputaalaisen ojan penkalle kesti 74 vuotta. Matka alkoi taskut tyhjinä, sen päättyessä ne olivat täynnä korvasieniä. Isän elämänfilosofian mukaan reissu jäi plussan puolelle.

Isä teki uransa yrittäjänä. Työtä hän teki täysillä ja menestyi siinä mukavasti. Minulle hän opetti yrittämisestä kaksi asiaa: sinä et palvele materiaa, vaan materia sinua, äläkä ikinä hanki sitä huijaamalla. Luulen, että näiden pilareiden päälle hänen oli hyvä rakentaa muukin elämänsä.

Hän jäi suhteellisen varhain pois työelämästä ja eli eläkeläisen elämää ihan yhtä täysillä. Menestyi siinäkin. Olen iloinen siitä, että isän elämään mahtui paljon muutakin kuin työ.

Lastensa äidin isä joutui hautaamaan nuorena. Se taisi olla hänelle oman elämänsä pohjakosketus. Viimeiset kaksi vuosikymmentä hän sai elää virkeää, yltäkylläistä ja täyttä elämää Anjan kanssa.

Isä nautti suuresti ystäviensä seurasta ja uusien ihmisten tapaamisesta. Lupsakka seuramies asettui yhtä luontevasti niin pukujuhliin kuin muikkuverkkojen putsaukseen. Mies voi lähteä Savosta, mutta Savo ei miehestä. Isä hamusi ympärilleen harmoniaa ja oli valmis joustamaan, jos sillä saavutettiin ihmisten välille yhteisymmärrys.

Kun isä istui hetken, yleensä paikalle jäi jonkinlainen telkän pönttö tai pieni talousrakennus. Nikkarointi oli hänelle mieleen; ehkä siksi, että jotakin konkreettista syntyi. Hyvästä esimerkistä käy mökille rakennettu silta, joka ei vie mihinkään, mutta se piti rakentaa, koska se piti.

Toisaalta isä piti kovasti yhteiskunnallisten asioiden pohtimisesta. Ei ollut aivan tavatonta, että kiperimpiä kysymyksiä käsiteltiin silkinohkaisen konjakkisiivun myötävaikutuksella joskus pikkutunneille saakka.

Isä oli utelias elämälle. “No, kokkeile”, oli tyypillisin vastaus, kun pohdin jonkin suunnitelmani järkevyyttä. Kurkistus tuntemattomaan oli hänelle aina mieluummin mahdollisuus kuin uhka. Vielä muutama vuosi ennen kuolemaansa hän katsoi tarpeelliseksi kokeilla laitesukellusta. On jotenkin osuvaa, että isän elämä päättyi sähköpotkulaudan päältä.

Luulen, että isä pääsi siihen, mihin elämässään pyrki. Onnellisuuteen. Onnellisuutta hänen elämäänsä toivat Anja, lapset ja lastenlapset. Ja ne korvasienet.

Ari Montonen

Kirjoittaja on Niilo Montosen poika.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet