Muistot    |   Muistokirjoitus

Anu Seppälä 1939–2021

Toimittaja

Toimittaja Anu Seppälä (Aino Vuori, o.s. Keinänen) kuoli Helsingissä 2. huhtikuuta 2021 pitkäaikaiseen sairauteen. Hän oli 82-vuotias, syntynyt Viipurissa 10. helmikuuta 1939.

Upseeriperheen koti siirtyi isän palveluspaikkojen mukaan muutaman vuoden välein mutta pisin pysähdys oli Lappeenrannassa. Paitsi kasarmien ja niiden kerhojen elämänmenoa Seppälä löysi sieltä myös venäläisemigranttien kiehtovan ja salaperäisenkin maailman, joka tuli muovaamaan hänen henkilökuvaansa.

Savitaipaleen keskikoulun päätettyään Seppälä työskenteli kesätoimittajana Karjala-lehdessä Lappeenrannassa ja sanomalehti Itä-Hämeessä Heinolassa.

1960-luvun koittaessa hän siirtyi Helsinkiin skogilaisten ja SAK:n perustamaan uuteen moderniin sanomalehteen Päivän Sanomiin. Päätoimittajanaan Matti Kurjensaari se antoi hyvän perusopin lehtityöhön.

Seppälän aikakauslehtiura alkoi Jorma Reenpään Lehtiaitta oy:ssä, ensin Kotipostissa, sitten Elokuva-Aitan toimitussihteerinä. Täältä hän siirtyi Me Naisiin. Siellä hän toimitussihteerin ja -päällikön tehtävän ohella toimitti omaa Ruletti-nimistä juorupalstaansa, joka vireydellään ja nokkeluudellaan herätti huomiota.

Niinpä Seppälä värvättiin Apuun syksyllä 1970. Tavoitteena oli synnyttää laaja, kokonaan uudenlainen henkilöuutisten osasto, jonka nimeksi ja omaksi parodioivaksi roolihahmokseen Seppälä ideoi Mata Harin. Pukeutumistaan myöten Avun Mata Hari oli esikuvansa, ensimmäisen maailmansodan aikaisen vakoojan, näköinen ja kaltainen.

Seppälän kontaktit viihde-, taide- ja poliittisiin piireihin olivat aukottomat ja lavastus niin täydellinen, että jokaisen julkkiksen kunnia-asiaksi tuli saada uutisensa julkisuuteen Mata Harin kautta. Lisäarvoa palstalle toi kirjoitustavan satiiri.

Kun Mauri Lintera muutti Lehtimiehet oy:n omistaman Jaanan kuukausilehdestä viikkolehdeksi, hän päätti palkata kilpailijoitten nimekkäimmät toimittajat. Niin myös Anu Seppälä siirtyi Jaanaan kuten myös Mata Hari.

Jaanan jälkeen Seppälä sai Yhtyneiltä Kuvalehdiltä projektikseen uuden naistenlehden, Uuden Hopeapeilin, perustamisen, mutta tämä päättyi haaksirikkoon vajaan vuoden kuluttua.

Seppälä antautui kirjailijaksi ja julkaisi neljä viihderomaania, joista ensimmäinen, Poloneesi, oli voimakkaasti omaelämäkerrallinen.

Nopearytminen lehtityö kuitenkin veti takaisin, ja Seppälä palkattiin Helsingin Sanomain sunnuntaitoimitukseen 1980-luvun puolivälissä. Sieltä hän jäi eläkkeelle 2004.

Aikakauslehdissä Anu Seppälä oli ollut tähti ja oma brändinsä, nyt hän mukautui yhdeksi tiimistä. Mutta Helsingin Sanomain viikonloppuun hän toi ­aikakauslehtityyppisen kirjoittamisen ja näiltä sivuilta puuttuneet huippupoliitikkojen henkilöhaastattelut.

Tarinoiden taitavan kertojan spektri oli laaja ja jutut luettavia. Ihmiskohtalot olivat hänen bravuurinsa ja vanhan Karjalan, tsaarin Venäjän sekä tanssin ja baletin maailma hänen erityisen innostuksensa kohde. Ne tuottivat hänen kynästään myös elämäkertateoksia.

Teatterikulissien tapaisia olivat myös hurmaavan Anun kauniissa kodissaan taitavasti järjestämät juhlat ja illalliset. Mukana olleet kertovat niiden slaavilaisesta tunnelmasta ja kukkuraisista pöydistä.

Avioliittoja hänen elämäänsä mahtui kolme, kaikki taiteilijoihin kallellaan. Ensimmäinen puoliso oli psykiatri Kalevi Seppälä, toinen graafikko ja antiikkikauppias Timo Tanttu, kolmas taiteilija Antti Vuori. Omia lapsia Anu Seppälällä ei ollut.

Eero Sauri


Kirjoittaja on Anu Seppälän entinen esimies ja Avun päätoimittaja 1969–1975.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet