Muistot    |   Muistokirjoitus

Jarmo Niinikoski 1949–2021

Valtiotieteiden maisteri

Valtiotieteiden maisteri Jarmo Niinikoski kuoli Helsingissä 9. huhtikuuta 2021 pitkään sairastettuaan. Hän oli 71-vuotias, syntynyt Helsingissä 20. syyskuuta 1949.

Niinikoski oli huikea viestinnän ammattilainen: loistava kirjoittaja, sanankäyttäjä ja strategi. Tulevan vaimonsa Eijan hän hurmasi aikoinaan kirjeitä kirjoittamalla. Osuvampaa kuolinpäivää kuin suomen kielen päivä ei Jarmolle voinut sattua.

Niinikoski hakeutui opiskelemaan Helsingin yliopiston val­tiotieteelliseen tiedekuntaan. Kansantaloustiede, tilastotiede ja matematiikka olivat luonnollisia ainevalintoja.

Helsinkiläisnuoren pro gradu -työ Kehitysalueiden teollisuushallit ja niiden velkaantuneisuus vakuutti häntä ohjanneen professorin antamaan työstä täydet pisteet sekä maanittelemaan Niinikoskea yliopistouralle.

Niinikoski valitsi kuitenkin toisin. Sisäinen palo johdatti hänet MTV:n ajankohtaistoimitukseen. Siellä hän sai nopean ja tehokkaan koulutuksen kehittyvän sähköisen viestinnän maailmaan sekä oppi uutistoimintaa, raportointia ja esiintymistä.

Niinikosken kyvyt havaittiin ­pian myös elinkeinoelämässä. Hän siirtyi Rauma-Repolaan, jossa toimenkuva laajeni viestinnästä yhteiskuntasuhteiden hoitoon. Seuraavan siirron teki legendaarinen työmarkkinajohtaja Tapani Kahri, joka palkkasi Niinikosken Työnantajain yleisen ryhmän viestintäpäälliköksi. Alkoi kouluttaminen ”työmarkkinakaupankäynnin viestijäksi”.

Niinikoski sai tuota pikaa toimittajilta lempinimen ”Pikku-Kahri”. Pitkä ura elinkeinoelämässä päättyi vakavaan sairastumiseen.

Niinikosken rooli oli keskeinen, kun STK:ssa, TT:ssa ja erityisesti EK:ssa kehitettiin strategista viestintää.

Hän korosti aina yksinkertaisia mutta tärkeitä perusasioita. ”Kukaan ei meistä tiedä, ellemme itse sitä kerro”. Viestinnässä pitää aina olla uskottava tarina, ja pitkäjänteisyys, joka vangitsee kuulijan tai lukijan. Viestinnässä maine on arvokkaampi kuin isokaan raha. Ja että myös hiljaisuus on viestintää.

Jarmo sairastui vakavasti rutiiniluontoisen sydänläppäoperaation jälkeen vuonna 2006. Pahin mahdollinen riski toteutui.

Jarmon menetettyä puhe- ja liikuntakykynsä alkoi hänen juristivaimonsa Eijan taistelu Jarmon ihmisoikeuksista ja oikeudesta elämään vammaisenakin. Toivottavasti se osaltaan uudistaa vammaispalvelun käytännöt sivistysvaltion tasolle.

Vammaisenakin Jarmo jaksoi lukea kirjoja, seurata yhteiskunnan menoa ja kommentoida tapahtumia. Vuonna 2014 ilmestynyt oma elämäkerta Mietteitä ja muistoja vaaka- ja pystyasennossa kertoo Jarmon henkisestä vahvuudesta.

Perhe ja kolme lasta olivat Jarmolle kaikki kaikessa.

Rakkautta Jarmo ei enää neljäntoista viimeisen vuoden aikana kyennyt sanomaan, mutta hän osoitti sen. Naurava ilme ja viiruiksi menevät silmät kertoivat kaiken.

Hyvää matkaa Jarmo omalle tähdellesi Otavan ja Pohjantähden väliin.

Arto Ojala

Risto Uimonen

Kirjoittajat ovat Jarmo Niinikosken työtoveri ja ystävä sekä ystävä ja kollega.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet