Muistot
Viljo Ryynänen 1925–2021
Professori emeritus Viljo Ryynänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=viljo+ryynanen kuoli Vantaalla 25. helmikuuta 2021. Hän oli 95-vuotias, syntynyt Pielisjärvellä 8. maaliskuuta 1925.
Ryynänen varttui seitsenlapsisessa maanviljelijäperheessä Kolin maisemissa. Nuorena hänellä ei ollut mahdollisuutta oppi- tai ammattikouluun. Ryynänen lähti jatkosotaan keväällä 1943. Sodan loputtua hän aloitti opiskelun: maanmieskoulu 1947 ja agrologin tutkinto 1950. Vuodesta 1951 hän toimi maatalousneuvojana Pohjois-Karjalassa. Tiedonhalu kyti edelleen: hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Joensuun lyseosta 1956 ja lähti opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.
Ryynänen valmistui agronomiksi 1959 ja lisensiaatiksi 1962. Tohtoriksi (MMT) hän väitteli vuonna 1967 aiheesta ”Viljelmään kuuluvan maatalousmaan osittaisen pakkolunastuksen aiheuttamien menetysten arvioiminen”.
Ryynänen nimitettiin maanviljelystalouden professoriksi maaliskuussa 1971, ja tätä virkaa hän hoiti aina eläkkeelle jäämiseen saakka 1992. Opetus- ja tutkimustoiminnassa korostuivat maatalousomaisuuden arvon määrittämiseen, talouden suunnittelu- ja investointilaskelmiin sekä maatilayritysten koon kasvattamiseen liittyvät teemat.
Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Ryynänen toimi lukuisten toimikuntien puheenjohtajana ja jäsenenä. Hänen esimieskaudellaan tiedekunnan tutkintorakenteita uudistettiin ja pieniä erillisiä oppiaineita koottiin yhteen. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koetilojen johtokunnan puheenjohtajana Ryynänen vaikutti olennaisesti siihen, että yliopisto luopui Malminkartanon tutkimustilasta ja sai korvaukseksi Suitian tilan Siuntiosta. Sinne rakennettiin tutkimuskäyttöön ajanmukainen navetta sekä hankittiin maamme ensimmäinen lypsyrobotti.
Ryynäsen asiantuntemusta käytettiin laajasti hyväksi myös tiedekunnan ulkopuolella. Hän toimi mm. Suomen Maataloustieteellisessä Seurassa puheenjohtajana ja oli perustamassa Suomen Kiinteistöarviointiyhdistystä ja sai myöhemmin näiden kunniajäsenyyden. Hän toimi pitkään myös August Johannes ja Aino Tiuran maataloussäätiön hallituksen puheenjohtajana ja sihteerinä.
Ryynänen oli kahdeksan vuotta Viikin Latokartanon ylioppilaskylän oltermannina. Talvisin hän haastoi menestyksekkäästi ylioppilaat hiihtokilpailuun kanssaan ja kilpailun jälkeen järjesti hiihtäjille mehutarjoilua. Hän suhtautui opiskelijoihin ystävällisesti ja inhimillisesti, vaikka opettajana olikin vaativa. Laitoksen henkilökunta, kuten myös ulkomaalaiset kollegat, vierailivat usein hänen kodissaan, jossa nautittiin Irma-rouvan valmistamista herkullisista tarjoiluista.
Eläkkeelle jäätyään Ryynänen toimi aktiivisesti Vantaan sotaveteraanit ry:ssä sekä Ryynästen sukuseurassa. Kesäpaikka Kesälahdella sekä ulkoilu ja luonnossa liikkuminen pitivät hänet hyvässä kunnossa aina viime vuosiin saakka. Elämäniloa antoivat myös neljän lapsen ja heidän perheidensä elämän seuraaminen.
Suvi Ryynänen
Matti Ylätalo
Kirjoittajat ovat Viljo Ryynäsen tytär ja professorikollega.
Ryynänen varttui seitsenlapsisessa maanviljelijäperheessä Kolin maisemissa. Nuorena hänellä ei ollut mahdollisuutta oppi- tai ammattikouluun. Ryynänen lähti jatkosotaan keväällä 1943. Sodan loputtua hän aloitti opiskelun: maanmieskoulu 1947 ja agrologin tutkinto 1950. Vuodesta 1951 hän toimi maatalousneuvojana Pohjois-Karjalassa. Tiedonhalu kyti edelleen: hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Joensuun lyseosta 1956 ja lähti opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.
Ryynänen valmistui agronomiksi 1959 ja lisensiaatiksi 1962. Tohtoriksi (MMT) hän väitteli vuonna 1967 aiheesta ”Viljelmään kuuluvan maatalousmaan osittaisen pakkolunastuksen aiheuttamien menetysten arvioiminen”.
Ryynänen nimitettiin maanviljelystalouden professoriksi maaliskuussa 1971, ja tätä virkaa hän hoiti aina eläkkeelle jäämiseen saakka 1992. Opetus- ja tutkimustoiminnassa korostuivat maatalousomaisuuden arvon määrittämiseen, talouden suunnittelu- ja investointilaskelmiin sekä maatilayritysten koon kasvattamiseen liittyvät teemat.
Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Ryynänen toimi lukuisten toimikuntien puheenjohtajana ja jäsenenä. Hänen esimieskaudellaan tiedekunnan tutkintorakenteita uudistettiin ja pieniä erillisiä oppiaineita koottiin yhteen. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koetilojen johtokunnan puheenjohtajana Ryynänen vaikutti olennaisesti siihen, että yliopisto luopui Malminkartanon tutkimustilasta ja sai korvaukseksi Suitian tilan Siuntiosta. Sinne rakennettiin tutkimuskäyttöön ajanmukainen navetta sekä hankittiin maamme ensimmäinen lypsyrobotti.
Ryynäsen asiantuntemusta käytettiin laajasti hyväksi myös tiedekunnan ulkopuolella. Hän toimi mm. Suomen Maataloustieteellisessä Seurassa puheenjohtajana ja oli perustamassa Suomen Kiinteistöarviointiyhdistystä ja sai myöhemmin näiden kunniajäsenyyden. Hän toimi pitkään myös August Johannes ja Aino Tiuran maataloussäätiön hallituksen puheenjohtajana ja sihteerinä.
Ryynänen oli kahdeksan vuotta Viikin Latokartanon ylioppilaskylän oltermannina. Talvisin hän haastoi menestyksekkäästi ylioppilaat hiihtokilpailuun kanssaan ja kilpailun jälkeen järjesti hiihtäjille mehutarjoilua. Hän suhtautui opiskelijoihin ystävällisesti ja inhimillisesti, vaikka opettajana olikin vaativa. Laitoksen henkilökunta, kuten myös ulkomaalaiset kollegat, vierailivat usein hänen kodissaan, jossa nautittiin Irma-rouvan valmistamista herkullisista tarjoiluista.
Eläkkeelle jäätyään Ryynänen toimi aktiivisesti Vantaan sotaveteraanit ry:ssä sekä Ryynästen sukuseurassa. Kesäpaikka Kesälahdella sekä ulkoilu ja luonnossa liikkuminen pitivät hänet hyvässä kunnossa aina viime vuosiin saakka. Elämäniloa antoivat myös neljän lapsen ja heidän perheidensä elämän seuraaminen.
Suvi Ryynänen
Matti Ylätalo
Kirjoittajat ovat Viljo Ryynäsen tytär ja professorikollega.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
