Linnea Tanttu 1915–2021 - Muistot | HS.fi

Linnea Tanttu 1915–2021

Karjakko

Linnea Tanttu

3.11.2021 2:00

Karjakko Linnea Tanttu kuoli Järvenpäässä 9. lokakuuta 2021. Hän oli 106-vuotias, syntynyt Karijoella 29. tammikuuta 1915

Tanttu syntyi Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa, ja hänen varhaisimpiin muistoihinsa kuuluivat Venäjän vallankumouksen kaiut: tykkien jyske ja venäläisten joukkojen kulku maantiellä matkalla Vaasan suuntaan sekä se, kun miehet kokoontuivat heidän kotiinsa pohtimaan sisällissotaan lähtemistä talvella 1918. Osa miehistä oli haissut viinalle ja ollut kovin rehvakkaita, toiset taas olivat huolestuneita.

Toinen varhainen muistikuva oli influenssasta, jota kutsuttiin espanjantaudiksi. Ensin sairastui äiti Hulda, sitten Linnea itse. Karja oli kuitenkin hoidettava, ja kun äiti oli vuoteenomana, Linnea teki navettatyöt kuumeisena vaikka pyörtyi välillä navetan lattialle. Molemmat selvisivät taudista – vasta taudin seuraavat aallot olivat tappavia.

Äiti olisi halunnut, että Linnea olisi jäänyt kotiin auttamaan talon töissä, mutta Linnea halusi ehdottomasti käydä koulua. Hän sai lopulta tahtonsa läpi.

Tanttu pääsi varhain taitavan karjakon apulaiseksi sukulaistaloon ja haki sen jälkeen Kauhajoen karjanhoitokouluun, josta valmistui karjakoksi. Eläimet olivat hänelle erityisen tärkeitä. Hän muisteli usein lapsuudenkotinsa koiraa Penniä, joka karkasi soiden ja metsien poikki Kauhajoelle äidin kotitalolle, jos sille sanottiin pahasti, ja kertoi lämpimästi kohtaamistaan persoonallisista lehmistä ja hevosista.

Tanttu oli taitava käsittelemään eläimiä ja sai lehmät lypsämään hyvin. Hän ilmoittautui maatalousnäyttelyn yhteydessä pidettävään lypsykilpailuun, mikä oli isälle kauhistus, koska tytär kuitenkin vain nolaisi itsensä. Linnea kuitenkin voitti koko kilpailun. Voitto oli erityisen makea, koska työn tekeminen tinkimättömän hyvin ja rivakasti oli hänen elämänsä ehdoton johtotähti.

Tanttu työskenteli karjakkona useilla paikkakunnilla, muun muassa Nokian kartanossa, missä hän viihtyi erinomaisesti. Joidenkin palveluspaikkojen epäoikeudenmukaisuus, taitamaton talonpito ja isäntäväen saituus kuitenkin pistivät vihaksi vielä vuosikymmenten jälkeenkin.

Hän joutui jättämään karjakon työn, kun muutti Tuusulaan rintamamiestilalle avioiduttuaan sodan aikana tapaamansa viipurilaisen Arvon kanssa. Linnean esikoistytär Annamaija varttui Karijoella, ja nuorempi tytär Inkeri Tuusulassa. Sekä Linnea että Arvo kävivät Tuusulasta Finnairilla töissä eläkeikään saakka.

Arvon kuoltua Linnea jatkoi väsymättömästi räsymattojen kutomista ja asui yksin Arvon rakentamassa talossa, kunnes satavuotiaana pääsi palvelutaloon. Palvelutalossa korona-aikana hän toivoi, että pääsisi kävelylle ja saisi jutella ja juoda kahvia ystävien kanssa.

Elina Tuisku

Kirjoittaja on Linnea Tantun lapsenlapsi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset