Gennadi Muravin 1931–2021 - Muistot | HS.fi

Gennadi Muravin 1931–2021

Toimittaja ja kääntäjä

Gennadi Muravin

17.11.2021 2:00

Toimittaja ja kääntäjä Gennadi Muravin kuoli Haartmanin sairaalassa Helsingissä 8. marraskuuta 2021. Hän oli 90-vuotias, syntynyt Belgorodissa Neuvostoliitossa 14. toukokuuta 1931 ja kasvanut Harkovassa.

Ukrainanjuutalaiseen perheeseen syntyneen Muravinin isä oli tunnettu kuvanveistäjä. Toisen maailmansodan aikana perhe evakuoitiin Alma-Ataan.

Valmistuttuaan Moskovan taidelukiosta ja Neuvosto-Viron taideakatemiasta Muravin toimi kulttuurin ja urheilun parissa Venäjällä. Hän oli Moskva-aikakauslehden toimittaja 1960-luvulla, kun se onnistui julkaisemaan Mihail Bulgakovin teoksen Saatana saapuu Moskovaan.

Muravin muutti Neuvosto-Viroon ja ryhtyi venäjäntämään virolaista kirjallisuutta. Avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa ja päästyään ensi kertaa käymään Suomessa 1979 hän opetteli myös suomen kielen.

Muravinin käännöstyön ansiosta venäläislukijat ovat saaneet tutustua muun muassa Aino Kallakseen, Joel Lehtoseen, Antti Tuuriin, Eino Säisään, Eeva-Liisa Manneriin ja F.E. Sillanpäähän. Sillanpään julkaisemiseen Suomi lahjoitti kaksi rautatievaunullista paperia pulavuonna 1991.

Viron itsenäistyttyä 1991 Muravin oli niitä venäläisvähemmistön edustajia, jotka saivat maan kansalaisuuden ”erityisistä palveluksista Viron puolesta”. Hän oli ensimmäinen kulttuurihenkilö, jolle maan kirjailijaliitto suositti kansalaisuutta.

Jo 1980-luvulla, kun Helsingin Sanomilla ei ollut vielä toimittajaa Tallinnassa, Muravin avusti lehteä Viron tapahtumien seurannassa ja sai vihdoin käyttöönsä kotipuhelimen.

HS:n päätoimittaja kirjoitti Muravineille neuvostoviranomaisia varten todistuksen siitä, että he avustivat lehteä ”lähettämällä sille Viron tiedotusvälineissä julkaistuja tietoja, joiden saaminen Helsinkiin vie muilla menetelmillä kohtuuttoman pitkän ajan”. ”Toivomme heidän saavan kaiken mahdollisen avun tätä tehtävää toteuttaessaan", todistuksessa todettiin.

Puhelias ja suorasanainen mies, joka ei kuulunut puolueeseen, saattoi hyvinkin tarvita tällaista paperia. Myöhemmin HS:n Tallinnan-toimitus aloitti työnsä Muravineilta vuokratussa pienessä keskusta-asunnossa.

Pysyvän oleskeluluvan Suomeen Muravin sai vuonna 1992, ja Helsingistä tuli hänen kotikaupunkinsa. Hän perehtyi suomalaiseen yhteiskuntaan, seurasi tarkoin tapahtumia ja alkoi raportoida venäjänkielisille viestimille – Tallinnan ja Moskovan lehdille sekä radiokanaville –, myös Radio Free Europelle.

Jutuissaan hän painotti Suomen demokratiaa, vaaleja, parlamentarismia, puoluetukea, lehdistötukea, kaikkea mistä venäläiset voisivat hänen mielestään ottaa oppia.

Muravinilta julkaistiin 2016 muistelmateos Ebatsensuursed juhtumid, jossa hän kuvaa varsin absurdejakin kohtaloita, joita kirjailijoilla ja kirjoilla oli neuvostosensuurin kynsissä. Ennen kuolemaansa hän valmisteli jatko-osaa kirjalle.

Muravin oli Neuvostoliiton ja Viron kirjailijaliittojen jäsen ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsen.

Rajattomalta tuntuvaa optimismia kuvasti Muravinin 50-vuotispäivänään silloiselle suomalaiselle puolisolleen antama lupaus olla työkunnossa vielä 30 vuotta, jotta Suomen kirjallisuus ehtisi hyötyä hänestä lisää. Kolmestakymmenestä tulikin 40.

Jukka Rislakki

Kirjoittaja on Gennadi Muravinin ystävä ja yhteistyökumppani.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset