Adolfo J. de Bold 1942–2021 - Muistot | HS.fi

Adolfo J. de Bold 1942–2021

Emeritusprofessori

Adolfo J. de Bold

27.11.2021 2:00

Ottawan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan patologian ja laboratoriolääketieteen laitoksen emeritusprofessori Adolfo J. de Bold kuoli Ottawassa Kanadassa 22. lokakuuta 2021. Hän oli 79-vuotias, syntynyt Paranassa, Argentiinassa 14. helmikuuta 1942.

De Bold mullisti lääketieteen tutkimuksen löydöllään, jota pidetään yhtenä suurimmista sydän- ja verisuonitutkimuksen alalla viimeisten 50 vuoden aikana. Hänen töitään on siteerattu yli 27 000 tieteellisessä artikkelissa ja häntä pidetään sydämen hormonitutkimuksen isänä.

Adolfo de Bold suoritti kliinisen biokemian ammattitutkinnon Córdoban yliopistossa vuonna 1968, jonka jälkeen hän muutti Kanadaan suorittamaan jatko-opintoja ”ilman tulevaisuuden suunnitelmia”, kuten hän itse myöhemmin kertoi. Tohtoriksi de Bold valmistui vuonna 1973 Queensin yliopistossa kokeellisesta patologiasta, ja vuonna 1986 hän siirtyi Ottawan yliopistoon, jonne hän perusti sydän- ja verenkierron hormonitutkimus-yksikön, jonka johtajana hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 2013.

De Bold osoitti vuonna 1981, että sydän ei ole ainoastaan pumppu vaan myös hormoneja tuottava elin. Hänen systemaattiset tutkimuksensa sydämen eteislihassolujen eritysjyväsistä osoittivat, että nämä solut tuottavat hormonia, jonka de Bold nimesi eteisen natriureettiseksi tekijäksi. Hormoni osallistuu elimistön vesi- ja suolatasapainon sekä verenpaineen hallintaan. Myöhemmin löydettiin sydämestä toinenkin natriureettinen peptidihormoni. Nykyisin sydänhormonien veripitoisuuksien määritystä käytetään laajasti sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa ja sydänhormonien löytyminen johti myös uuden lääkkeen kehittämiseen sydämen vajaatoiminnan hoitoon vuonna 2015.

De Bold sai lukuisia palkintoja paradigman muuttaneesta sydän- ja verisuonitutkimuksestaan. Hän oli Royal Society of Canadan ja American Association for the Advancement of Sciencen jäsen, ja vuonna 2014 hänet valittiin Canadian Medical Hall of Fameen.

De Boldin löydös avasi kokonaan uuden vahvan tutkimusalan myös Suomessa, missä hän vieraili ja luennoi lukuisia kertoja. Hän korosti toistuvasti perustutkimuksen tukemisen merkitystä uusien innovaatioiden syntymiselle. Kertoessaan löydöstään hän korosti ”seisseensä jättiläisten harteilla”. Tällä hän tarkoitti aikaisempia tutkimusalan tienraivaajia, jotka olivat muun muassa havainneet sydämen eteisten jyvästen muistuttavan endokriinisten elinten kuten haiman eritysjyväsiä. De Bold oli arvostettu nuorten tutkijoiden mentori ja kannusti heitä etsimään rohkeasti vastauksia suuriin kysymyksiin.

Argentiinalaisena tango oli lähellä de Boldin sydäntä, samoin jokiajelu hänen itse rakentamallaan veneellä. De Boldin vaimo Mercedes oli myös sydän- ja verisuonisairauksien tutkija, ja heillä oli viisi lasta ja viisi lastenlasta.

Heikki Ruskoaho

Juhani Leppäluoto

Olli Vuolteenaho

Kirjoittajat ovat Adolfo J. de Boldin tutkijaystäviä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset