Jarmo Raulo 1932–2021 - Muistot | HS.fi

Jarmo Raulo 1932–2021

Pankinjohtaja

Jarmo Raulo

26.11. 2:00

Kauppatieteiden maisteri, pankinjohtaja Jarmo Vesa Raulo kuoli 31. lokakuuta 2021 Helsingissä 89-vuotiaana. Hän oli syntynyt Porissa 6. heinäkuuta 1932. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän eli Somerolla.

Pankkitoiminta oli Raulolle isän perintö. Valmistuttuaan ekonomiksi Raulo työskenteli Kansallis-Osake-Pankissa koko 39 vuoden työuransa.

Helsingin piirin apulaisjohtajan tehtävistä hänet kutsuttiin 1960-luvun lopussa työryhmään, jonka tehtävänä oli suunnitella jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuista pankkien reaaliaikaista tietojärjestelmää ja online-maksuliikennepalvelua. Hanke toteutettiin pankkien yhteistyöllä. Suomeen syntyivät pitkälle automatisoidut pankkikonttorit. Myöhemmin Raulo kiersi ahkerasti kansainvälisissä alan tapahtumissa.

Raulo valittiin Kansallispankin johtokunnan jäseneksi vuonna 1980 päävastuualueinaan tietojärjestelmät, laskentatoimi, henkilöstöasiat ja kiinteistöt. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1992. Lähtöhaastattelussaan hän muistutti, että pankkien päätuote on luotettavuus ja turvallisuus.

Raulo toimi kauppatieteilijöiden organisaatioiden avainpaikoilla. Hän oli puheenjohtajana Taloudellisessa neuvottelukunnassa, joka johti Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan sijoitus- ja kiinteistötoimintaa. Hän oli myös keskeisesti mukana luomassa Ekonomiliiton ja Finlands Svenska Ekonomförbundin yhteistä keskusjärjestöä Sefe ry:tä. Ennakkoluulotonta neuvottelutaitoa tarvittiin prosessissa, jossa otettiin työmarkkinaedunvalvonta liiton keskeiseksi toiminta-alueeksi. Sefe liittyi ensin Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukuntaan ja vuoden 1977 alusta Akavan jäsenjärjestöksi.

Isänmaallisuus oli Raulolle tärkeää. Aktiivinen reserviupseeri oli Helsingin reserviupseeripiirin kunniajäsen (1984). Hän toimi pääkaupunkiseudun puolustamiseen paneutuvassa Hermannit-yhdistyksessä sekä sotilaspiirin kertausharjoituksissa keskeisissä tehtävissä. Asutuskeskustaisteluun varauduttaessa Raulo tutustui pääkaupunkiseutuun katu kadulta. Asiainhallinta näkyi kiivaissakin tilanteissa rauhallisena toimintana ja nopeina reaktioina.

Raulo toimi hallituksen jäsenenä ja myöhemmin puheenjohtajana 1987–2004 vapaaehtoista maanpuolustusta ja liikuntaa tukevassa Urlus-säätiössä. Hän oli pitkään myös Suomen Kenttätykistön säätiön hallituksen jäsen sekä sen puheenjohtaja vuonna 1982.

Somero pysyi Jarmolle ja Annikki-vaimolle läheisenä koko elämän ajan, ja eläkkeelle siirryttyään he viihtyivät siellä suurimman osan vuodesta. Lapset ja lapsenlapset viettivät kaikki kesät Pitkäjärven kesähuvilalla.

Jarmo Raulo muistetaan laaja-alaisesta yleissivistyksestä ja monien eri alojen valtavan tietomäärän hallinnasta. Nämä seikat tekivät hänestä merkittävän persoonallisuuden, lahjakkaan johtajan ja yhteiskunnallisen osallistujan.

Peter Fagernäs

Markku von Hertzen

Ohto Manninen

Kirjoittajat ovat Jarmo Raulon pitkäaikaisia ystäviä ja työtovereita.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset