Teppo Hauta-aho 1941–2021 - Muistot | HS.fi

Teppo Hauta-aho 1941–2021

Kontrabasisti, säveltäjä

Teppo Hauta-aho

3.12.2021 2:00

Kontrabasisti ja säveltäjä Teppo Hauta-aho kuoli 26. marraskuuta 2021 kotonaan Helsingissä eturauhassyöpään. Hän oli 80-vuotias, syntynyt Janakkalassa 27. toukokuuta 1941.

Hauta-aho oli monipuolinen muusikko, jonka aktiiviura esiintyvänä, levyttävänä ja säveltävänä kontrabasistina kesti katkeamatta yli viisikymmentä vuotta.

Korsossa varttunut Hauta-aho otti tuntumaa soittimeensa vasta aikuisiän lähestyessä, 1950-luvun loppupuolella. Ehdotus muusikoksi ryhtymisestä oli basistia vailla olleen lapsuudenystävän, saksofonisti Seppo ”Paroni” Paakkunaisen. Hauta-aho muisteli huvittuneena tämän arvelleen, että painoja nostelleella naapurin Tepolla voisi olla voimia myös kontrabasson kantamiseen.

Sibelius-Akatemiassa opiskelun 1963 aloittanut Hauta-aho soitti vakituisesti Helsingin Kaupunginorkesterissa 1965–1972 ja Kansallisoopperan orkesterissa 1975–1999, jonka jälkeen jättäytyi vapaaksi taiteilijaksi.

Työ orkesterimuusikkona oli vain osa Hauta-ahon muusikonuraa. 1960-luvun puolivälistä lähtien hän kuului jazzin suomalaiseen ykkösketjuun ja levytti muun muassa Juhani Aaltosen, Paroni Paakkunaisen, Heikki Sarmannon ja Edward Vesalan yhtyeissä. Samoihin vuosiin ajoittui Tuohi-kvartetti, joka voitti yllätykseksi Sveitsissä 1971 järjestetyn Euroopan yleisradioliiton jazzyhtyekilpailun.

Toimiminen kahdella kentällä oli kuitenkin harvinaista ja synnytti ristivetoa. Hauta-aho muisteli, että monitoimijoita katsottiin kieroon, koska taiteellinen uskottavuus edellytti tiukkaa erikoistumista. Piti olla joko tai, ja sitä hän ei halunnut.

Hieman myöhemmin Hauta-aho ryhtyi sekoittamaan odotuksia myös kamarimusiikin ja orkesterimusiikin säveltäjänä. Teoksia kertyi yli 300, ja aivan erityisesti eri taitotasojen kontrabasisteille.

Laajan kansainvälisen ystäväpiirin omannut Hauta-aho oli omiensa joukossa arvostettu ja pidetty, esimerkkinä muun muassa vuotuiset Teppo-Festit ja neljän levyn kansio A Tribute to Teppo (2016), jolla hänen sävellyksiään tulkitsee noin 30 kontrabasistia. Hauta-aho oli huomiosta aidosti hämillään, kuten Kadenza-teoksensa asemasta kontrabassokilpailujen pakollisena kappaleena.

Hauta-aho oli myös kansainvälisesti noteerattu improvisoija, jonka mielestä kontrabasso oli mainettaan monipuolisempi instrumentti. Basistin piti vain vapauttaa itsensä perinteisestä roolista ja heittäytyä tuntemattomaan. Itse hän toimi uteliaana ja humoristisena kujeilijana juuri näin ja päätyi soittamaan myös uuden jazzin kansainvälisten huippujen kanssa, muun muassa saksofonisti Anthony Braxtonin ja pianisti Cecil Taylorin.

Syvimmän vaikutuksen Hauta-aho teki Suomessa – varsinkin myöhempien vuosien vapaana taiteilijana ja varsinkin reilusti itseään nuorempien kanssa muun muassa yhtyeissä Kalle Kalima & K-18 ja Olavi Trio.

Ikä oli hänen tapauksessaan todella vain numero, eikä hän tehnyt itsestään koskaan numeroa. Saattoi vain hörähtää tuttuun leikilliseen ja lämminhenkiseen tyyliinsä sekä kutsua itseään Kalmiston ohella ”sävelläjäksi”, ei säveltäjäksi.

Harri Uusitorppa

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset