Timo Prihti 1944–2021 - Muistot | HS.fi

Timo Prihti 1944–2021

Teollisuusneuvos

Timo Prihti

10.1. 2:00

Teollisuusneuvos Timo Prihti kuoli vakavan sairauskohtauksen jälkiseurauksiin Porissa 4. joulukuuta 2021. Hän oli 77-vuotias, syntynyt Kiikassa 8. huhtikuuta 1944.

Prihtin tekninen lahjakkuus, kokeilunhalu ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan näkyivät jo hyvin nuorena. Jo alle kouluikäisenä hän mm. purki molemmat perheen herätyskellot ja yrittipä myös koota ne. Turhia osia jäi paljon pöydälle, ja isän oli pyöräiltävä kellosepälle.

Prihti tottui ahkeraan työntekoon jo varhain isän sairastuttua. Tosin urheilu ja musiikki antoivat vaihtelua työnteolle ja koululle. Nuoresta iästään huolimatta hän kyseenalaisti monia vanhoja maatilan työtapoja ja ideoi mielellään koneita ja laitteita, joilla työt voitaisiin tehdä tehokkaammin.

Prihti kävi Lavian keskikoulun, jossa matematiikka ja luonnontieteet kiinnostivat häntä eniten. Vapaa-aikanaan hän samosi mielellään lähimetsissä. Opinnot jatkuivat Porin teknillisessä opistossa, josta hän valmistui insinööriksi. Työpaikka löytyi Rosenlew-yhtymästä, jossa hän kohosi puimureiden tuotantojohtajaksi.

Porista löytyi myös vaimo Anneli, ja perheeseen syntyi kaksi lasta, Jaana ja Jali. Sopiva koti rakennettiin Ahlaisiin ja kesänviettopaikatkin löytyivät läheltä. Sekä kotipiirissä että kesäpaikoilla Timo sai verestää monipuolisia kädentaitojaan.

Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky oli vakavasti heikentynyt 1980-luvun lopulla ja puimurituotantokin oli kääntynyt tappiolliseksi. Uuden omistajan toimesta tuotanto oli tarkoitus lopettaa, mutta Prihti halusikin ostaa puimuritehtaan itselleen.

Juuri alkamassa oleva syvä lama ja pankkikriisi tekivät rahoitusneuvotteluista hyvin vaikeita – lähes jännityskertomuksen. Prihti kuitenkin onnistui lopulta järjestämään rahoituksen ja suoritti tehtaalla täydellisen uudelleen organisoinnin ja työkulttuurin muutoksen. Uudistusten ansiosta puimurituotanto pelastui ja uusi kannattava yritys oli syntynyt.

Pysähdys työntäyteisten vuosien jälkeen tuli vuonna 1999 sydänkohtauksen ja sen seurauksena ohitusleikkauksen muodossa. Kuntoilu, erityisesti pyöräily sekä hiihto tulivat osaksi Timon arkeaan. Jopa työaikana toimitusjohtaja komensi työkavereitaan perässä hiihtoa suorittamaan rakentamallaan vapaa-ajan paikalla.

Musiikki, erityisesti haitari ja pianon eri versiot aina sähköpianosta urkuihin olivat Timolle läheinen harrastus. Tehtaan vieraita viihdytettiin usein näillä instrumenteilla. Timon mukaan Teoston maksuja ei tarvinnut maksaa, koska laulut olivat sen verran kaukana nuotista. Säterin kartano Kellahdella oli Timolle erittäin tärkeä paikka viimeisten vuosien aikana. Kartanon kunnostus ja historian selvittäminen täyttivät päivät läheisten ystävien ympäröimänä. Hommattiinpa kartanolle vellikellokin, jolla korjausväki kutsuttiin lounaalle tai kahville.

Lastenlapset olivat Timolle erityisen tärkeitä. Vaarin kanssa käytiin usein toteamassa kalasaalis järven katiskoissa. Metsän sieniin ja marjoihin tutustumisessa lastenlapset saivat paljon käytännön opastusta.

Timon kaikessa tekemisessä korostui luova ajattelu yhdistettynä periksiantamattomuuteen. Hän jätti jälkeensä suurenmoisen elämäntyön.

Aatto Prihti

Jali Prihti

Kirjoittajat ovat Timo Prihtin veli ja poika.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset