Veli Vallinoja 1932–2021 - Muistot | HS.fi

Veli Vallinoja 1932–2021

Diplomi-insinööri

Veli Vallinoja

6.1. 2:00

Diplomi-insinööri Veli Vallinoja kuoli 23. marraskuuta 2021 Espoon sairaalassa. Hän oli 88-vuotias, syntynyt Tohmajärvellä 16. joulukuuta 1932.

Vallinoja kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulusta 1951. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1959. Opiskeluaikana Polin tansseista löytyi myös valtiotieteen ylioppilas Lea, jonka kanssa liitto kesti yli 50 vuotta Lean kuolemaan saakka. Yhteistä mökkipuutarhaa hoidettiin niin kauan kuin voimia riitti.

Vallinoja teki poikkeuksellisen pitkän uran saman yrityksen palveluksessa. Vuonna 1955 hän aloitti Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ssä, missä hän teki diplomityönsä turboahtimesta, silloisesta uudesta teknologiasta. Työrupeamaa kesti yhtäjaksoisesti yli neljäkymmentä vuotta, vaikka yrityksen nimi ja omistajuus vaihtuivat, kuten myös Vallinojan vaativat johtotason tehtävät.

Suomen Autoteollisuus muutti nimensä Sisu-Autoksi, ja Vallinoja toimi 1970-luvulla Sisun tuotesuunnittelun johtotehtävissä. Hänen johdollaan luotiin Kontio-Sisu, Jyry-Sisu ja Sisun M-sarja puutavaran ja maantieliikenteen tavarakuljetuksiin. Puolustusvoimille hän oli suunnittelemassa Sisu SA-150 -mallia, joka tunnetaan nimellä Masi.

Vallinojan ollessa tuotesuunnittelun johdossa tekninen suunnittelu vaihtui piirustuslautasuunnittelusta CAD/CAM-tekniikkaan. Viimeisinä työvuosinaan hän ajoi yritykselle siirtymisen laatujärjestelmiin, ja hän ehti olla mukana myös viennin projektitehtävissä.

Eläkkeelle Veli jäi vuonna 1997 Patria Vehicles Oy:n laatupäällikön tehtävästä. Esimiehenä ja kollegana hän oli hyväntahtoinen ja miellyttävä, mutta asioissa tiukka ja vaativa.

Velin sisukkuus jatkui eläkevuosinakin. Hän perusti kollegansa kanssa Sisun Veteraanit -eläkeläisseuran ja oli järjestämässä seuran vierailuja alan teollisuuslaitoksiin ja yrityksiin. Kollegoille mieliinpainuviksi ovat jääneet Sisun Veteraanien joululounaat Laulu-Miesten ravintolassa täydennettynä Velin lastenlasten musiikkiesityksillä.

Viimeisinä vuosikymmeninään Velillä olikin tärkeä rooli kannustavana vaarina, joka arvosti lastenlasten musiikin ja teatterin harrastusta ja opintoja ja oli aina innostunut esitysten seuraaja.

Laulumusiikki oli Velin sydäntä lähellä. Mieskuoroharrastus alkoi jo Polyteknikkojen Kuorossa ja jatkui vielä viimeisenä syksynä Espoon Mieslaulajien senioreissa ja Laulu-Miesten Urisevissa Ukoissa.

Sosiaaliset tapahtumat olivat Velille elämän suola. Viimeisenä syksynään hän sai vielä nauttia kuorojen ja Tapiolan palvelukeskuksen Vireät-kerhon kokoontumisista, ja aivan erityinen viimeisen vuoden ilo oli ensimmäisen lapsenlapsenlapsen syntymä.

Mirja Vallinoja

Sampo Siiskonen

Kirjoittajat ovat Veli Vallinojan tytär ja pitkäaikainen kollega.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset