Jarmo Jääskeläinen 1937–2022 - Muistot | HS.fi

Jarmo Jääskeläinen 1937–2022

Professori

Jarmo Jääskeläinen

5.1. 2:00

Professori Jarmo Jääskeläinen kuoli Helsingissä 2. tammikuuta 2022. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Viipurissa 2. elokuuta 1937.

Jääskeläinen aloitti toimittajan uransa BBC:n suomenkielisessä toimituksessa Lontoossa, mistä hän vuonna 1965 siirtyi opiskelemaan Puolaan, maailmankuuluun Łódźin elokuvakouluun. Yleisradion Puolan kirjeenvaihtajana hän aloitti vuonna 1967.

Palattuaan kirjeenvaihtajakauden jälkeen Suomeen Jääskeläinen loi Yleisradion TV2:n legendaarisen Dokumenttiprojektin, jonka ensimmäiset elokuvat esitettiin vuonna 1991.

Tietoisesti ja osin myös vastarintaa herättäen hän jätti ohjelmapaikan ulkopuolelle asiaohjelmat ja reportaasit. Yhteistyössä Suomen elokuvasäätiön ja Avekin kanssa ohjelmapaikkaa rakennettiin independent-tekijöiden avulla.

Jääskeläinen ei valinnut tekijöiksi vain tunnettuja ja jo kannuksensa hankkineita nimiä vaan etsi jatkuvasti uusia tekijöitä. Myös moni kokenut tekijä sai kokea fläppisulkeiset, kun hän vaati heitä kuvaamaan taululle elokuvansa rakenteen. Pelkkä aihe tai henkilöt eivät riittäneet. Parhaimmillaan elokuvan piti pystyä leikkaamaan neljä eri tasoa.

Jääskeläisen keskeinen oivallus oli näyttää ohjelmapaikalla, suomalaisten tekijöiden töiden rinnalla, myös maailman parhaita dokumenttielokuvia. Niitä hän hankki Ylelle hyvillä kansainvälisillä kontakteillaan. Jääskeläisen aikana Yleisradio saavuttikin aseman kansainvälisesti arvostettuna laatudokumenttien julkaisupaikkana.

Suuri ylpeydenaihe oli Fred Wisemanin kuusituntisen Lähellä kuolemaa -dokumentin esitys TV2:ssa, yhtenä sunnuntai-iltana. Järisyttävä katsomiskokemus oli myös Claude Lanzmanin yhdeksäntuntinen Shoah. Lähes miljoona katsojaa keräsivät muun muassa Peter von Baghin, Kaisa Rastimon ja Jean Bitarin elokuvat.

Jääskeläinen sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 1979, elokuvafestivaali DocPointin ensimmäisen Apollo-palkinnon vuonna 1996 ja Kultainen Venla -elämäntyöpalkinnon vuonna 2011. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1998.

Jääskeläisen oman luomistyön kirkkaimmat helmet syntyivät jo ennen Dokumenttiprojektia. Hänen Puolassa 1970- ja 1980-luvuilla tekemänsä kriittiset dokumentit, sellaiset kuin Ylioppilaan kuolema, Messu isänmaan puolesta ja monet muut, jäivät syvästi niin suomalaisten kuin puolalaistenkin mieliin ja muistoihin.

Hämmästyttävällä tavalla hän uskalsi tarttua aiheisiin, joita muut välttelivät, ja kykeni toteuttamaan ne tavalla, mihin kukaan toinen ei tuohon aikaan pystynyt. Hänen työnsä ennakoivat uutta aikaa, ja Puolassa hänet on sittemmin palkittu kunniamerkein ja hänen töitään näytetään edelleen.

Dokumenttiprojektin jätettyään Jääskeläinen toimi Ylen Radio- ja tv-instituutin johtajana. Eläkkeelle jäätyään hän palasi vielä Łódźiin ja teki dokumentin aikoinaan kuvaamistaan Gdańskin telakan lakkolaisista. Puola ei koskaan jättänyt Jarmo Jääskeläistä eikä hän Puolaa.

Jarmon lähipiiriin kuuluivat vaimo Elzbieta sekä kolme lasta, joista Kira Jääskeläinen jatkaa isänsä jalanjäljissä arvostettuna dokumenttiohjaajana.

Iikka Vehkalahti

Jarmo Mäkelä

Kirjoittajat ovat Jarmo Jääskeläisen kollegoja ja ystäviä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset