Jaakko Jonkka 1953–2022 - Muistot | HS.fi

Jaakko Jonkka 1953–2022

Oikeuskansleri, oikeustieteen tohtori

Jaakko Jonkka

12.1. 2:00

Entinen oikeuskansleri, oikeustieteen tohtori Jaakko Ilari Jonkka kuoli vakavaan sairauteen 4. tammikuuta 2022 Helsingissä. Hän oli 68-vuotias, syntynyt Laviassa maanviljelijäperheeseen 12. helmikuuta 1953.

Jonkan juristinuraan mahtui sekä teoriaa että käytäntöä. Kysymys ei ollut kuitenkaan mistään tilkkutäkistä vaan pikemminkin juridiikan metodista, jossa teoria ja käytäntö elivät kiinteässä vuorovaikutuksessa ja täydensivät toisiaan.

Paitsi oikeustiedettä Jonkka oli opiskellut yliopistossa myös historiaa ja kirjallisuutta. Poliisin ja syyttäjän tehtävissä hankittu ruohonjuuritason kokemus antoi hänelle virikkeen harjoittaa oikeusteoreettisesti suuntautuneita akateemisia jatko-opintoja. Ansiokas väitöskirja valmistui työn ohella.

Pian Jonkan ura johti ylimpään laillisuusvalvontaan, ensin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ja sen jälkeen oikeuskanslerinvirastossa. Eduskunta valitsi Jonkan apulaisoikeusasiamieheksi 1998. Vuonna 2001 hänet nimitettiin apulaisoikeuskansleriksi, ja vuonna 2007 tasavallan presidentti nimitti hänet lopulta oikeuskansleriksi.

Jonkka toimi oikeuskanslerina vuoteen 2017 saakka. Hän vaikutti muun muassa lainvalmistelun ja vaali- ja puoluerahoituksen valvonnan kehittämiseen sekä valtion virkanimitysten tuomioistuinkontrollin laajentamiseen.

Väitöskirjassaan Syytekynnys (1991) Jonkka kehitti uraauurtavasti erisuuntaisen oikeusperiaatteiden punnintamallin, jota hän sovelsi syytekynnyksen arviointiin. Hänen mielestään näytöllisissä rajatapauksissa on mallin avulla mahdollista oikeudellisin perustein luokitella syyttäjän harkintavallan käyttöä useammalta kannalta ja siten ohjata syyttäjän harkintaa.

Vuodesta 1992 Jonkka oli myös Helsingin yliopiston prosessioikeuden dosentti, ja hänen tutkimusharrastuksensa jatkui vireänä elämän loppuun asti.

Eläkkeelle siirryttyään Jonkka julkaisi huomiota herättäneen puheenvuoron Oikeusvaltion puolesta (2020), joka sisälsi hänen henkisen testamenttinsa.

Kirjan mukaan viime kädessä käytäntö tekee lakien tavoitteet ja arvot eläviksi; oikeudellisessa päätöksenteossa yhtä tärkeää kuin lain oikeaoppinen tulkinta on tosiseikkojen luotettava selittäminen. Ja mikä tärkeintä: ihmisten on voitava luottaa julkisen vallankäytön asianmukaisuuteen, minkä vuoksi sen avoimuus ja valvonta ovat keskeisiä.

Jonkka palkittiin useilla merkittävillä huomionosoituksilla. Niistä tärkeimpiä tasavallan presidentin myöntämä Suomen Leijonan suurristi 2012, Turun yliopiston kunniatohtori 2009 ja Suomen Lakimiesliiton myöntämä K. J. Ståhlberg -mitali 2021. Jonkka perheineen (vaimo ja kaksi lasta) arvosti kotikuntaansa, ja Lavia-Seura nimesi hänet pitäjänsä ”Yks tämmöseksi” 2015.

Jonkan juristipersoonaa leimasi laaja humanistinen yleissivistys. Hän ei ollut mikään pykäliin tuijottaja, vaan hän pohti mielellään myös perimmäisiä kysymyksiä oikeuden, moraalin ja yhteiskunnan kytkennöistä. Oppineisuudestaan huolimatta Jonkalla oli myös maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajua.

Hän oli hyvä keskustelija ja kuuntelija, joka valloitti ihmiset hiljaisella huumorillaan. Työtoverina Jaakko oli aina avulias ja hyväntuulinen.

Raimo Lahti

Lauri Lehtimaja

Tuomas Pöysti

Kirjoittajista Lahti ja Lehtimaja ovat Jaakko Jonkan entisiä työtovereita, Pöysti on nykyinen oikeuskansleri.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset