Leo Suni 1932–2022

Professori

Leo Suni

25.3. 2:00

Professori emeritus Leo Suni kuoli Petroskoissa 3. maaliskuuta 2022. Hän oli 89-vuotias, syntynyt Inkerinmaalla Tärölässä 29. lokakuussa 1932.

Suni oli juuriltaan 1600-luvun inkerinsuomalaisia. Petroskoin yliopiston yleisen historian laitoksella vuonna 1963 valmistunut kandidaatin väitöskirja käsitteli suomalais–venäläisiä kauppasuhteita 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Valmistuttuaan Suni sai työpaikan Petroskoin yliopistosta. Vuodet 1972–1981 hän työskenteli Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa. Vuonna 1982 Suni palasi yliopistoon ja teki väitöskirjan Suomen yhteiskunnallinen ja poliittinen kehitys 1850–1870-luvuilla. Sen jälkeen hän alkoi hoitaa yleisen historian laitoksen professorin virkaa.

Suni oli ahkera tutkija: elämänsä aikana hän julkaisi viisi monografiaa ja yli 160 artikkelia venäläisissä ja ulkomaisissa julkaisuissa. Hän oli myös haluttu esitelmöitsijä kotimaassaan ja ulkomailla. Hänen johdollaan Petroskoin yliopiston historialliseen tiedekuntaan syntyi vankka tutkijajoukko, jonka työn tuloksiin luottaen yliopisto avasi Venäjän ensimmäisen Skandinavian maiden ja Suomen historian opintokokonaisuuden.

Pohjoismaiden historian laitos aloitti vuonna 2003 ja maisteriohjelma 2010. Suni jatkoi ohjelman tieteellisenä ohjaajana. Vuonna 2012 Petroskoin yliopistoon perustettiin Sunin johtama Fennica-keskus.

Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1990 Venäjällä avautuneet arkistot viimeistään paljastivat Sunille, että talonpoikaistilojen hävitys ja pakkosiirrot koettelivat erittäin raskaasti juuri Inkerin suomea puhuvaa väestöä. Suni tutki ahkerasti arkistoaineistoja, sillä juuri hänen syntymänsä aikoihin uuden neuvostoyhteiskunnan rakentamiseen kuului maatalouden kollektivointi.

Avautuneiden arkistojen lähteet suuntasivat Sunin tutkimaan Leningradin ja Karjalan alueen vaiheita ja myös omia juuriaan. Lisäksi hän käänsi mm. Viljo Rasilan, Mauno Jokipiin, Matti Klingen ja Pekka Nevalaisen tutkimuksia venäjäksi.

Professori Sunia tullaan lämmöllä muistelemaan niin Venäjällä kuin Suomessakin. Hänet muistetaan erinomaisista ja mukaansa tempaavista luennoista, ainutlaatuisista seminaareista ja auttamishalusta tutkimustyössä. Sunin aina ystävällinen käytös ja huumorintaju jäivät mieliin meille kaikille, jotka olimme tekemisissä hänen kanssaan.

Yhteistyöstään Suomen yliopistojen kanssa hänet kutsuttiin mm. Suomen Historiallisen Seuran ja Kalevalaseuran jäseneksi sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 2019.

Tapio Hämynen

Yury Shikalov

Kirjoittajat ovat Leo Sunin yhteistyökumppaneita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset