Matti Rag Paananen 1939–2022

Säveltäjä, kuvataiteilija

Matti Rag Paananen

10.5. 2:00

Säveltäjä, kuvataiteilija ja aforistikko Matti Rag Paananen kuoli Turussa 24. huhtikuuta 2022 nopeasti edenneeseen sairauteen.

Hän oli 82-vuotias, syntynyt Turussa 9. marraskuuta 1939.

Paananen sai aikaan laajan tuotannon useilla taiteen alueilla. Luomistyö alkoi lapsena omista sävellyksistä, joita Paananen teki mieluummin kuin soitti toisten tekemiä melodioita. Äiti oli taidetanssija, joten kotona kannustettiin luovuuteen.

Ragtime-jazzin soittaminen toi lempinimen, jonka Paananen virallisti toiseksi nimekseen. 1960-luvulla hän toimi pianistina Fennia-laivalla Turun ja Tukholman välillä. Siellä hän sävelsi ensimmäisen pitkän teoksensa Vuoden päivät, joka pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan pisimpänä yhtenäisenä sävelkokonaisuutena. Se sisälsi 366 osaa eli sävellyksen vuoden jokaiselle päivälle karkauspäivä mukaan lukien.

Paanasen seuraava sävellys Horoscope levytettiin 1973, kun jazzmuusikko Paroni Paakkunainen sai sen nuotit ja innostui niistä. Seuraavana vuonna lastenmusiikkiteos Merirosvokapteeni Ynjevi Lavankopoksah-dus päätyi levylle Vesa-Matti Loirin laulamana. Loiri oli tuolloin töissä Turun kaupunginteatterissa ja teki myös keikkoja Paanasen säestyksellä.

Ensimmäisen sinfoniansa Paananen sävelsi 1970-luvun puolivälissä. Waskoolisinfonia syntyi perheen kanssa Lapissa vietettyjen lomien innoittamana. Paananen sävelsi seitsemän sinfoniaa, oopperan sekä musiikkia tv-dokumentteihin ja -elokuviin. Sävellysmatkoja hän teki Amazonille, Antiguaan ja Afrikkaan.

1980-luvulla levytettiin Pekka Kejosen runoihin sävelletty Yökiitäjä, huumeita käyttäneiden nuorten runoihin sävelletty Prinsessan testamentti sekä Anneli Saariston laulama Lauluja-albumi. Päätyönään Paananen piti Tuhannen ja yhden yön laulut -teosta, jossa oli 1001 osaa. Sen säveltäminen vei 16 vuotta.

Kuvataiteen tekeminen alkoi 1978, kun taidegraafikko Hannu Hämäläinen lahjoitti Paanaselle öljyvärit. Tämä kokeili niitä ja huomasi maalaamisen luonnistuvan. Paanasen kotigalleriassa, Turun Hirvensalossa sijaitsevassa Ragalassa. hänen taulujaan on yli 600, mutta niitä päätyi myös hänen taiteensa ystävien kokoelmiin.

Taide ja nerous -sarjassa Paananen julkaisi kymmenen 300-sivuista aforismikirjaa. Hän ehti kirjoittaa myös tuhatsivuiset muistelmat.

Paananen eli taiteelleen, joka oli hänelle kaikki kaikessa, yhtä aikaa harrastus ja työ. Säveltäminen, maalaaminen ja kirjoittaminen jatkuivat elämän viimeisiin viikkoihin asti. Vapaapäiviä Paananen piti vain sairaana ollessaan. Ulkomaanmatkatkin liittyivät aina tavalla tai toisella taiteeseen.

Paananen sai Turun kaupungin taidepalkinnon 1986 ja taiteilijaeläkkeen 1999. Hän piti merkittävänä huomionosoituksena myös omaa tammea, jonka Turun kaupunki istutti hänelle Samppalinnanmäkeen.

Ihmisenä Paananen oli voimakastahtoinen, valoisa ja seikkailunhaluinen. Huumorintajusta kertovat hänen taiteestaan löytyvät jäynät ja vitsit.

Vaimonsa Anne-Marien kanssa Paananen piti yhtä vuodesta 1958. Perheeseen kuuluu myös kaksi lasta, viisi lastenlasta ja neljä lastenlastenlasta.

Mikko Mattlar

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset