Esa Seppänen 1933–2022

Everstiluutnantti

Esa Seppänen

28.6. 2:00

TasavallanEverstiluutnantti Esa Seppänen kuoli 89-vuotiaana 12. toukokuuta 2022 Helsingissä. Hän oli syntynyt Helsingissä 2. maaliskuuta 1933.

Seppäsellä oli kolme elämänuraa. Kouvolan lyseosta valmistunutta ylioppilasta olisi kiinnostanut kielitiede, mutta taloudelliset olosuhteet kannustivat opiskeluun kadettikoulussa, jossa oli ilmainen ylläpito ja opetus.

Armeijaura huipentui Pääesikunnan ulkomaanosaston päällikkyyteen. Tässä tehtävässä hän toimi mm. presidentti Urho Kekkosen tulkkina vuosina 1973–1980 ja todisti monia kansakunnalle tärkeitä asioita, kuten sen, kun UKK torjui Kultarannan saunassa Neuvostoliiton puolustusministeri Dimitri Ustinovin 12.7.1978 ehdottamat yhteiset sotaharjoitukset.

Vuosina 1969–1971 Seppänen toimi presidentti Kekkosen toisena adjutanttina.

Eläköidyttyään armeijasta vuonna 1980 Seppänen siirtyi yritysmaailmaan. Hän asui Moskovassa 11 vuotta ja toimi johtotehtävissä Rauma-Repolassa, Wärtsilässä ja Finn-Stroissa. Dramaattinen hetki oli Neuvostoliiton hajotessa, jolloin Seppänen suunnitteli yhdessä Suomen suurlähetystön kanssa kansalaistemme evakuoinnin, mikäli itänaapuri olisi vaipunut täydelliseen anarkiaan.

Kielitaitoinen, sanavalmis ja musikaalinen Seppänen oli oivallinen seuramies, joka hallitsi täydellisesti suomen, ruotsin, ranskan sekä venäjän kielet. Moskovassa 1980-luvun lopulla asuneet muistelivat lämmöllä rakastettavaa muusikkoa, jonka kanssa kaikki tulivat toimeen.

Kolmas ura toteutui tietokirjailijana ja esitelmöitsijänä. Sissisota – aikamme sota ilmestyi jo 1971, ja Adjutanttina Kekkosen linjalla vuodelta 1982 on kunnianosoitus UKK:lle ja myös pienelle ydinryhmälle – turvamiehille, sihteereille, hovimestareille, adjutanteille ja autonkuljettajille –, joka varmisti UKK:n työskentelyolosuhteet 25 vuoden aikana.

Venäjän kielestä, kirjallisuudesta sekä poliittisesta historiasta maisterintutkinnon suorittanut Seppänen keskittyi Suomen ja Neuvostoliiton sekä Venäjän suhteiden analysoimiseen. Hän julkaisi mm. teokset Kuuma elokuu 1991, Musta lokakuu 1993, Avaran sielun anarkia sekä Miekkailija vastaan tulivuori.

Vuonna 2007 ilmestynyttä väitöskirjaansa varten Seppänen tutki laajalti Suomen ja Neuvostoliiton poliittisten johtajien henkilösuhteita Urho Kekkosen presidenttikaudella. Hän pystyi pitkän kokemuksensa ja laajan suhdeverkostonsa avulla saamaan keskeisiltä vaikuttajilta haastatteluja, jotka olennaisesti täydentävät asiakirjoista saatavilla olevia kuvauksia. Luennoitsijana ja esitelmien pitäjänä Seppänen kantoi huolta ”historiattomien sukupolvien” kasvusta.

Seppäsen viimeiseksi jäänyt kirja oli keväällä 2022 ilmestynyt teos Urho Kekkosen museosta, Tamminiemestä.

Seppänen jatkoi vuonna 1969 alkanutta adjutantin tehtäväänsä aina kuolemaansa asti: hän vaali Urho Kekkosen perintöä pyyteettömästi ja oli aina valmis kertomaan Päämiehestä, mielestään tärkeimmästä presidentistämme.

Urho Kekkosen arkisto Orimattilassa tuli Esa Seppäselle tutuksi, sillä hän käytti sen mittavaa aineistoa lukuisissa kirjaprojekteissaan. Oman yksityisarkistonsa Seppänen talletti luonnollisesti UKK-arkistoon, jossa se on tutkijoiden hyödynnettävissä.

Timo Kekkonen

Pekka Lähteenkorva

Timo Soikkanen

Kirjoittajat ovat Urho Kekkosen arkiston hallituksen puheenjohtaja ja arkistonhoitaja sekä professori emeritus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset